Ole ehjä – älä särki. Tai ole vaikka lipeäkala, kuha olet.

Perinteet – mitä varten niitä oikeastaan vaalitaan? Joulunajan perinteisiin voi kuulua esimerkiksi piparit ja lanttuloota, himosiivous, bling-bling-koristelu, joulustressi tai joulukännit. Tutut ja toistuvat asiat, kuten se, että aurinko nousee joka aamu, tai että tietyt asiat tehdään joka joulu, tekevät olon turvalliseksi. Siitä huolimatta, ettei turvan hakeminen esimerkiksi jallupullosta välttämättä tosiasiassa lisää turvallisuutta. Eikä se komeron jynssääminen. Jos rehellisiä ollaan.

Perinteistä, niin hyvistä kuin huonoista, syntyy myös yhteisöllisyyden tunne; näin tehdään muissakin suomalaisissa kodeissa. Osalla meistä on onneksi varaa valita omannäköinen joulu ja ihan omat jouluperinteet. Perinteet ovat parhaimmillaan lämpöä, yhteisöllisyyttä ja turvallisuuden tunnetta lisäävä juttu, jota kannattaa vaalia.

Pahimmillaan jouluperinteistä syntyy jo etukäteen stressiä ja jopa pelkoa. Yhtään kyynelehtimättä – on tosiasia, että osa meistä kärsii joulunakin (tai erityisesti jouluna) omasta tai perheenjäsenten päihteidenkäytöstä. Ei ole väärin irtisanoutua joulunajan perinteistä, varsinkaan jos ne ovat haitallisia, stressaavia tai pelkoa aiheuttavia. Ei ole väärin myöskään viettää joulua yksin, tai viettää jouluna ihan tavallista päivää.

Kaikki eivät voi valita osaansa tai osattomuuttaan, perheenjäseniään tai yksinäisyyttään. Silloin on hyvä muistaa, että et ole yksin vaikka olisit yksin. Alle on koottu joulun aikaan auki olevia palveluita (osa erityisesti nuorille suunnattuja):

15400999_10154002743666960_4921443943857065986_n

  • Tukinet: SPR liveryhmä nuorille tukinetissä tiistaisin klo 18-20 ja joulupäivänä SPR:n Nuorten turvatalojen tarjoamat virtuaaliset joulupuurot chatin muodossa 25.12. klo 15-18.
  • Verkkonuorisotalo Netari (jouluviikolla kiinni, chatit ennen joulua ja välipäivinä)
  • MLL Lasten ja nuorten puhelin 116 111 ma-pe 14-20, la-su 17-20
  • paihdeneuvonta-fiihdeneuvonta 24/7 0800 900 45 vuoden jokaisena päivänä ympäri vuorokauden. Chat joka päivä 18-19.
  • Turvakodit päivystävät ympäri Suomea. Nettiturvakodin joulukuun aukioloajat.
  • Mielenterveysseuran kriisipuhelin päivystää myös joulun aikaan numerossa 010 195 202 arkisin klo 9-07, viikonloppuisin ja juhlapyhinä klo 15–07.
  • Kirkon palveleva puhelin 010 190 071 joka ilta klo 18-01 ja viikonloppuisin 18-03.
  • Ota selvää, mitä tilaisuuksia omalla paikkakunnallasi järjestetään. Seurakunnat järjestävät tapahtumia joulun aikaan ja myös monet kahvilat ja ravintolat ovat auki.

yadjoulukortti2016

Ehjää ja turvallista Joulua kaikille <3

Älä särje ittees päihteillä äläkä siivoamisella!

Ole ehjä – älä särki -joulukortin on ideoinut ja toteuttanut Milla Karppinen.

– Saara Mansikka-aho, järjestötiedottaja, YAD ry

Yksin syödessä ei tule kylläiseksi (tansanialainen sananlasku)

yksinaisyys2Viime aikoina yksinäisyyden tematiikka on nostettu esille useissa medioissa. Aihe on tärkeä ja saanut syystä paljon huomiota: kouluissa on käyty kiusaamisen vastaisia kampanjoita, puhutaan vanhusten yksinäisyydestä ja niin edelleen. Teema nousee myös perinteisesti esille vahvasti yhteisöllisyyttä korostavien juhlien, kuten näin joulun kynnyksellä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastojen mukaan lähes joka kymmenes suomalainen aikuinen kokee elämänsä aikana yksinäisyyttä. Tuore alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) osoittaa, että yksinäisyys koskettaa kansallisella tasolla yli 400 000 työikäistä ihmistä. Nuorista ja lapsista joka viides on kokenut yksinäisyyttä jossain elämänsä vaiheessa. Tämä ilmenee Turun yliopiston tutkijan, kasvatuspsykologian dosentti Niina Junttilan tuoreesta lasten ja nuorten yksinäisyyttä käsittelevästä kirjasta Kavereita nolla.

Usein yksinäisyys on kuitenkin ohimenevää ja voi olla seurausta erilaisista elämäntilanteiden muutoksista. Silti yksinäiseksi itseään kokevien lukumäärä pysäyttää. On paradoksaalista, että aikana, jolloin ihmiset ovat kenties helpommin tavoitettavissa kuin koskaan, yksinäisyys koskettaa niin monia. Vai onko niin, että nyt asia vain saa eri tavoin näkyvyyttä kuin aikaisemmin?

Yksinäisyys kouraisee syvältä. Siihen voi liittyä voimakkaita häpeän, kelpaamattomuuden ja arvottomuuden kokemuksia. Puhutaan sosiaalisesta kivusta. Kun on ollut riittävän kauan yksin, ei välttämättä enää jaksa edes yrittääkään mukaan. Siihen alkaa tottua, turtua. Osa ihmisistä saattaa lähteä hakemaan lievitystä yksinäisyyteensä päihteistä. Tämänkaltainen lievitys on kuitenkin poikkeuksetta hajottavaa ja todennäköisesti vain syventää yksinäisyyttä – ainakin pitkällä aikavälillä.

yksinaisyysYksinäisyys koskettaa kaikenikäisiä. Sosiaalinen yksinäisyys on pojilla ja tytöillä jokseenkin yhtä yleistä, joskin poikien yksinäisyyttä tunnistetaan edelleen melko huonosti. THL:n kyselyn mukaan nuoret, joilla ei ole yhtään läheistä ystävää, kokevat terveydentilansa muita huonommaksi. Vanhuksista yksinäisyydestä kärsii tilastojen mukaan keskimäärin joka kolmas.

Yksinäisyys ilmenee hyvin eri tavoin. ”Laumassakin” voi kokea syvän yksinäisyyden tunteita. Koenko olevani tarpeellinen ja hyväksytty omana itsenäni? Tulenko kuulluksi? Arvostetaanko minua? Nämä ovat hyvän ja mielekkään elämän kannalta ihan peruskysymyksiä.

Yksin oleminen voi olla kuitenkin myös voimavara, mutta päinvastoin kuin yksinäisyys, se perustuu vapaaehtoisuuteen ja omaan valintaan. Välillä oman ajan ottaminen ja hiljaisuus voikin tuntua suorastaan ylellisyydeltä kaiken pysähtymättömän hälinän ja hääräämisen keskellä.

Vapaaehtoistyön kentällä tehdään monin tavoin yhteisöllisesti arvokasta työtä. Yhteisöllisyys ja osallisuus ovatkin yksinäisyyden vastakohtia. Tämä näkyy myös YAD:n vapaaehtoisten tapahtumissa. Näistä on poikkeuksetta välittynyt avoin ja osallistava tunnelma. Nuoret ovat ottaneet toisensa mukaan ja moni on löytänyt ystäviä. On tehty mielekkäitä asioita yhdessä, ilman päihteitä ja mukavassa hengessä. Usein syömistäkin on tarjolla – joten toisin kuin kirjoituksen otsikossa, tässä porukassa syödessä tulee myös kylläiseksi.

– Sami Hoisko
Ehkäisevän huumetyön suunnittelija, YAD