Nuorilta nuorille -nuorisotyötä

Nyt kun nuorisotyön viikko lähestyy loppuaan, on hyvä hetki nostaa framille nuorten oma vaikuttajuus ja tekeminen. Toinen hyvä syy aiheeseen on lokakuun ajan käynnissä oleva Vuoden Vapaaehtoinen -äänestys – toivomme että käyt äänestämässä YADin nuorta vapaaehtoista, Miraa (alta voit lukea miksi).

Nuorisotyötä ja ehkäisevää huumetyötä voi tehdä monella tapaa. YADissa uskotaan vertaisvaikuttamisen voimaan. Nuoret itse tekevät, kohtaavat ja vaikuttavat, sekä ovat toisilleen se porukka, jossa ei tarvitse selitellä omaa päihteettömyyttään tai aiempia päihdevalintojaan. Nuorisotyö YADissa on siis pääasiassa vertaisvaikuttamista ja rinnalla kulkemista, sekä oikeiden kysymysten kysymistä (vailla valmiita vastauksia). Tämä kaikki lähtee nuorten omasta halusta vaikuttaa ja tehdä maailmasta parempi paikka itselle ja muille elää.

YADin eri tiimeissä toimii satoja nuoria, joista valitsimme yhden mukaan Kansalaisareenan Vuoden Vapaaehtoinen -äänestykseen. Tässä perustelut, miksi:

”Mira on ollut mukana toiminnassamme vasta vuoden, mutta on siinä ajassa ehtinyt käydä useilla festareilla jututtamassa ihmisiä huumeista, osallistunut Tampereen paikallistiimin toimintaan ja sen ideointiin, pönöttänyt infopisteillä milloin missäkin sekä ollut aktiivisesti mukana päihdekasvatuskeikoilla yläkouluissa. Striibaillutkin hän on nuorempana. Mira toimii myös lastensuojelun kokemusasiantuntijana Tampereella.

Mira saapuu aina paikalle hymyssä suin, jopa silloin, kun päihdekasvatuskeikalle lähdetään seitsemältä aamulla. Mira tekee työnsä tunnollisesti ja auttaa muita. Hän on luotettava, ahkera ja aina positiivinen. Mira on todellinen työmyyrä, jolle itse vapaaehtoistyön tekeminen ja muiden auttaminen näyttää olevan mahdollisia palkintoja arvokkaampaa. Hän ei pelkää tarttua toimeen, vaikka tehtävä ei olisikaan se kaikista mieluisin.”

Vuoden Vapaaehtoinen -äänestys lokakuun ajan osoitteessa:

www.kansalaisareena.fi/vapaaehtoinen

(Mira Nurmi löytyy kohdasta Tampere)

– SaaraM, järjestötiedottaja, YAD ry

Miten taataan nuorten äänen kuuluvuus nuorisojärjestössä

Kun syksyllä pohdittiin vuoden 2017 painopistealueita niin useampaankin otteeseen nousi esille, että YAD:n tulee olla jäsentensä näköinen järjestö. Jos jäsenten kädenjälki näkyy, ei järjestön otteesta tarvitse keinotekoisesti ”tehdä” nuorten näköistä vaan se on sitä automaattisesti.

yad wordcloud sanapilviYAD:ssa pyritään turvaamaan nuorten näköinen toiminta siten, että he ovat mukana järjestön toiminnan suunnittelussa, itse toiminnassa ja myöskin arvioinnissa. Tyypillinen kuvio on, että vapaaehtoistiimien kanssa kokoonnutaan syksyisin suunnittelemaan tulevaa ja keväisin pohtimaan, että menikö sinne päinkään. Tämä on karkea rautalankamainen pelkistys, koska joissain YAD:n tiimeissä toiminnan sykli ei ole kalenterivuosi ja joissain taas suunnittelu- ja kehittämistyötä tehdään jatkuvassa vuorovaikutuksessa vapaaehtoisten kanssa.

Myös YAD:n hallituksella on suuri rooli pitää toiminta ajan hermolla. Hallitus koostuu enimmäkseen aktiivisista vapaaehtoisista nuorista. Kukin hallituksen jäsenistä valitsee yhden YAD:n toimintakokonaisuuden vastuulleen ja hänelle on kirjattu tehtäviä kuinka vastuu tulee hoitaa. Esimerkiksi festarit- ja infopistetiimistä vastaavan hallituksen jäsenen tehtävinä on:

– osallistua festarikesän suunnittelukokoukseen alkuvuodesta
– osallistua yhdelle festarille YAD:n mukana
– osallistua palaute- ja purkuviikonloppuun
– seurata YAD:n info- ja festaritiimin Facebook-ryhmää
– omien mahdollisuuksien mukaan osallistua infopistekoulutukseen kouluttajana
– lukea ja kommentoida info- ja festaritiimistä vastaavan työntekijän työraportit

Konkreettisilla tavoitteilla taataan, että hallituksen jäsenet ovat kukin hyvin perillä omasta vastuualueestaan, pystyvät tuomaan omakohtaisia kokemuksia toiminnasta pöytään ja näin olemaan paremmin työntekijän tukena. Samalla varmistetaan myös vapaaehtoisten äänen kuuluminen läpi koko toiminnan, suunnittelusta arviointiin. Hallituksen kokouksissa käydään vastuualuekierros, joten hallitus pysyy hyvin kartalla koko järjestön toiminnasta.

Vastuualueita on jaettu aikaisemminkin YAD:n hallituksessa, mutta viime vuonna ensi kertaa kirjatut selkeät tehtävät ovat nostaneet hallituksen jäsenten ja työntekijöiden vuorovaikutusta. Hallitustyöskentelystä on myös tullut jäsentyneempää ja sitoutuvampaa. Liian ympäripyöreisiin tavoitteisiin on vaikea kurkotella ja lisäksi niiden saavuttamista on vaikea seurata. Tavoite / vastuu tulee jakaa riittävän pieniin ja konkreettisiin osiin. Loogista, eikö?

 – Janne Paananen, toiminnanjohtaja, YAD ry

Yksin syödessä ei tule kylläiseksi (tansanialainen sananlasku)

yksinaisyys2Viime aikoina yksinäisyyden tematiikka on nostettu esille useissa medioissa. Aihe on tärkeä ja saanut syystä paljon huomiota: kouluissa on käyty kiusaamisen vastaisia kampanjoita, puhutaan vanhusten yksinäisyydestä ja niin edelleen. Teema nousee myös perinteisesti esille vahvasti yhteisöllisyyttä korostavien juhlien, kuten näin joulun kynnyksellä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastojen mukaan lähes joka kymmenes suomalainen aikuinen kokee elämänsä aikana yksinäisyyttä. Tuore alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) osoittaa, että yksinäisyys koskettaa kansallisella tasolla yli 400 000 työikäistä ihmistä. Nuorista ja lapsista joka viides on kokenut yksinäisyyttä jossain elämänsä vaiheessa. Tämä ilmenee Turun yliopiston tutkijan, kasvatuspsykologian dosentti Niina Junttilan tuoreesta lasten ja nuorten yksinäisyyttä käsittelevästä kirjasta Kavereita nolla.

Usein yksinäisyys on kuitenkin ohimenevää ja voi olla seurausta erilaisista elämäntilanteiden muutoksista. Silti yksinäiseksi itseään kokevien lukumäärä pysäyttää. On paradoksaalista, että aikana, jolloin ihmiset ovat kenties helpommin tavoitettavissa kuin koskaan, yksinäisyys koskettaa niin monia. Vai onko niin, että nyt asia vain saa eri tavoin näkyvyyttä kuin aikaisemmin?

Yksinäisyys kouraisee syvältä. Siihen voi liittyä voimakkaita häpeän, kelpaamattomuuden ja arvottomuuden kokemuksia. Puhutaan sosiaalisesta kivusta. Kun on ollut riittävän kauan yksin, ei välttämättä enää jaksa edes yrittääkään mukaan. Siihen alkaa tottua, turtua. Osa ihmisistä saattaa lähteä hakemaan lievitystä yksinäisyyteensä päihteistä. Tämänkaltainen lievitys on kuitenkin poikkeuksetta hajottavaa ja todennäköisesti vain syventää yksinäisyyttä – ainakin pitkällä aikavälillä.

yksinaisyysYksinäisyys koskettaa kaikenikäisiä. Sosiaalinen yksinäisyys on pojilla ja tytöillä jokseenkin yhtä yleistä, joskin poikien yksinäisyyttä tunnistetaan edelleen melko huonosti. THL:n kyselyn mukaan nuoret, joilla ei ole yhtään läheistä ystävää, kokevat terveydentilansa muita huonommaksi. Vanhuksista yksinäisyydestä kärsii tilastojen mukaan keskimäärin joka kolmas.

Yksinäisyys ilmenee hyvin eri tavoin. ”Laumassakin” voi kokea syvän yksinäisyyden tunteita. Koenko olevani tarpeellinen ja hyväksytty omana itsenäni? Tulenko kuulluksi? Arvostetaanko minua? Nämä ovat hyvän ja mielekkään elämän kannalta ihan peruskysymyksiä.

Yksin oleminen voi olla kuitenkin myös voimavara, mutta päinvastoin kuin yksinäisyys, se perustuu vapaaehtoisuuteen ja omaan valintaan. Välillä oman ajan ottaminen ja hiljaisuus voikin tuntua suorastaan ylellisyydeltä kaiken pysähtymättömän hälinän ja hääräämisen keskellä.

Vapaaehtoistyön kentällä tehdään monin tavoin yhteisöllisesti arvokasta työtä. Yhteisöllisyys ja osallisuus ovatkin yksinäisyyden vastakohtia. Tämä näkyy myös YAD:n vapaaehtoisten tapahtumissa. Näistä on poikkeuksetta välittynyt avoin ja osallistava tunnelma. Nuoret ovat ottaneet toisensa mukaan ja moni on löytänyt ystäviä. On tehty mielekkäitä asioita yhdessä, ilman päihteitä ja mukavassa hengessä. Usein syömistäkin on tarjolla – joten toisin kuin kirjoituksen otsikossa, tässä porukassa syödessä tulee myös kylläiseksi.

– Sami Hoisko
Ehkäisevän huumetyön suunnittelija, YAD

Vapaaehtoistyö järjestössä

Noin niinkun teknisesti järjestön perustamiseen tarvitaan joukko ihmisiä (pienikin joukko riittää), lain vaatimat paperit ja rekisteröinti. Tarvitaan myös syy, miksi halutaan järjestö perustaa, jokin yhdistävä tekijä. Porukan yhdessä pitävä tekijä saattaa olla sitten jotain muuta, kuin syy, miksi järjestö on perustettu. Ja tämä on mielenkiintoista.

Mietin millä sanalla meitä yadilaisia haluaisin kuvata. Se on rohkeus. YADilaiset ovat rohkeita.

infopisteeltaEi ole helppo lähteä kotoa, matkustaa ensin sovitulle kohtauspaikalle ja hypätä pikkubussin kyytiin vieraiden ihmisten sekaan määränpäänä festarityö. Sovittaa ajatuksensa ja olemisensa 7 muun henkilön kanssa, uskaltaa sanoa omat mielipiteensä ja hyväksyä muiden. Sopia viikonvaihteen ruoista kaikkia tyydyttävästi ja nukkua vieraiden kanssa ahtaasti. Jakaa työvuorot, sadetakit, ruokatermokset ja vielä omat mielipiteetkin. (Unohtamatta, että tämän lisäksi agendalla on tehdä vuorovaikutuksellista, tuloksellista ja arvioitavissa olevaa ehkäisevää päihdetyötä.) Jokaisella festarireissulla jokainen osallistuja joutuu luopumaan jostain omastaan hetkellisesti yhteisen hyvän ylläpitämiseksi. Joskus se on pissatauko tai töräys hammastahnaa, joskus halu sanoa viimeinen sana tai lempibändin keikka. Yleensä festareilta palannut yadilainen haluaa vain nukkua ja olla puhumatta kenellekään vähään aikaan mitään.

Ei ole myöskään helppoa lähteä pitämään päihdekasvatustunteja yläkouluikäisille. Mahdollisuus siihen, että tietosi tai kokemuksesi kyseenalaistetaan, kuulijakunta tekee omiaan tai lyö homman leikiksi on olemassa. Jännitys esiintymisestä kalvaa edellisyön unta, päihdekasvattajaparikin on vieras ja opettajanhuoneessa ennen sessiota tarjotut kahvit lisäävät mielikuvaasi siitä, että saatatte olla eri linjoilla opettajan kanssa.

Luottamushenkilötkään eivät pääse helpolla. Yhdistys on valtakunnallinen ja isohko toimija. Mielipiteitämme arvostetaan ja niitä kysytään usein. YAD on jäsenjärjestö ja kokoaa jäsenistön mielipiteet kannanotoiksi ja linjauksiksi myös ajankohtaisista asioista. Näiden takana on seisottava ja niiden on oltava hyvin perusteltuja ideologiaa unohtamatta.paikkarilaisiaHelppoa ei ole paikallisosaston toimintakaan. Anomus- ja arviointikaavakkeiden täyttäminen, rekisterien ylläpitäminen ja toiminnan suunnitteleminen voivat olla joskus yksinäistä puuhaa. Toiminnasta vastaavat ottavat riskin siitä, että järjestetty toiminta ei kiinnostakaan kaikkia.  Iloiset viestinvaihtelut somessa eivät realisoidu kaikkien lupaamina vastuunkantamisina. Vapaan tekemisen tuottaminen ryhmällä tuo omat mahdollisuutensa, mutta myös haasteensa. Kunnissa paikallisella tasolla päihdekasvatuksesta ollaan montaa mieltä. Vaatii rohkeutta puolustaa YADin linjaa tehdä päihdetyötä.

Kuulostaa raskaalta, mutta näistä huolimatta rohkeutta on vuodesta 1988 riittänyt.liisan-sitaatti

Vuodesta toiseen joukko yadilaisia lähtee festarityöhön ja palaute festarikävijöiltä ja yadilaisilta on toiminnasta ylistävää. Tiivis ja hektinen viikonloppu mahdollistaa uusiin ihmisiin tutustumisen oivallisella tavalla. Tuloksena on tullut kaikkea FB-kaveruuden ja avioliittojen väliltä. Ajoittain karutkin olosuhteet luovat pärjäämisen ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Infopisteillä kävijöille halutaan tarjota parasta ja vapaaehtoisia kiinnostaa kartuttaa tietotaitojaan talven aikana seuraavia festareita varten.

Joukko yadilaisia haluaa tehdä päihdekasvatus- ja kokemusasiantuntijakeikkoja, koska huomaa niistä olevan hyötyä. Moni nuori uskaltaa kysyä yadilaiselta jotain omaan elämään liittyvää, mitä ei ole ennen uskaltanut tai saa uudenlaisen näkökulman vaikka siitä, mihin kaikkeen käyttö vaikuttaa. Se on harvinainen paikka missä mitä vaan huumeisiin liittyvää saa kysyä ja siihen pyritään vastaamaan. Opettajat ja ohjaajat pyytävät uudestaan vierailulle.

paikkari-variesteYADissa altistuu halulle opiskella alaa ja paikallisosastotyö on mahdollisuus kokeilla vahvuuksiaan vaikka ohjaajana. Paikallisosastoissa kokeillaan myös loputtomasti uusia juttuja. Tulisiko sinun itseksesi välttämättä lähdettyä tankotanssiin, mindfullnesia oppimaan, telttailemaan talvella, tutustumaan ulkomaille päihdetyöhön, vierailulle yhteisöhoitopaikkaan, järjestetämään rokkikeikkaa tai vaikka lorottamaan yhdistyksen logoa lumihankeen. Porukassa tämä kaikki on mahdollista. Helposti.

Listatut syyt eivät vielä kerro koko totuutta YADista, eikä syytä siihen miksi porukka pysyy kasassa. Yadilaiset näyttävät onnellisilta, antavat ylistävää palautetta YADista, saapuvat yhä uudelleen mukaan ja suosittelevat hommaa muillekin. Meillä on yhteinen juttu, jota on kuitenkin hankala tätä paremmin sanoittaa. Se ei ole salaisuus, sen voi kokea tulemalla mukaan. Osallistua voit joka päivä (addikti) tai vain vaikka kerran vuodessa. Jokaisella hetkellä on merkitystä.

T: Yadilainen Hanna Lamberg, ehkäisevän huumetyön suunnittelija, sijoituspaikkana Jyväskylä, Lutakko

Tulee rohkeuden lisäksi mieleen toinen kuvaava sanapari ja se on ”terve hulluus”. Mutta ehkä se on niitä asioita, mitä pitää sitten itse kokea.