”He tiesivät mistä olin tullut” – tarina tukiryhmän merkityksestä

omillasiivillaNäin vuoden alussa on aika kurkistaa YAD:n Helsingin tukiystävätoiminnan kuulumisiin. Tukiystävätoiminta juontaa juurensa vuoteen 1999, jolloin se sai alkunsa huumeettomuuteen pyrkiville nuorille huumeidenkäyttäjille suunnatun tukiystäväprojektin muodossa. Nykyään tukiystävätoiminta on vakinaistettu. Toiminnan ensisijaisena tarkoituksena on luoda ja ylläpitää sosiaalista turvaverkkoa syrjäytymisvaarassa ja kuntoutumisvaiheessa olevien päihdeongelmaisten tukemiseksi. Tavoitteena on edistää raitista elämäntapaa, tukea kuivilla pysymistä, ehkäistä retkahduksia ja auttaa yhteiskuntaan sopeutumisessa.

Toiminta tarjoaa päihteetöntä tekemistä, yhdessäoloa, elämyksiä ja keskusteluja ryhmässä. Vertaistuella on myös suuri merkitys raittiina pysymisen ja yhteiskuntaan kiinnittymisen kannalta. Kulttuuri- ja harraste-elämysten rinnalla toteutetaan ryhmäkeskusteluja ja ryhmätoiminnan menetelmiä, joilla vahvistetaan ryhmäläisten itsetuntoa, elämänhallintaa ja sosiaalisia taitoja.

Mutta pidemmittä jaaritteluitta, annetaan erään tuettavan nuoren naisen kertoa kuinka hän on kokenut tukiryhmän merkityksen taipaleellaan:

”Tulin Yadin toimintaan mukaan 2012. Olin ollut tuolloin raittiina 3 kk. Päihteiden käyttämisen seurauksena elämäni oli ajautunut siihen pisteeseen, että olin eristäytynyt yhteiskunnasta täysin. Ystävyyssuhteeni mitä minulla oli jäljellä liittyivät kaikki entiseen huumeiden sekaiseen elämään. Ainoaksi vaihtoehdoksi minulle jäi irrottautua täysin tuosta maailmasta, jotta pystyin itse löytämään uuden elämäntavan.

Tuolloin olin erittäin arka ja täynnä pelkoa. Niissä pelonsekaisissa tunteissa uusien ystävyyssuhteiden luominen tuntui mahdottamalta. Yadin porukka otti minut erittäin hyvin vastaan. He tiesivät mistä olin tullut. Minun ei tarvinnut selitellä mitään. Sain vain olla ja istua hiljaa niin kauan kuin minun tarvitsi. Ryhmän ilmapiiri oli erittäin kannustava ja hyväksyvä. Yadin toiminnan ansiosta pääsin kokeilemaan erilaisia harrastuksia ja mukavia asioita yhdessä porukan kanssa. Tekeminen yhdessä tuntui tärkeältä ja toiminnan kautta minun oli helpompi rentoutua porukassa. Tunsin yhteenkuuluvuutta, iloa ja sain ystäviä ketkä eivät käytä päihteitä. Sitouduin toimintaan täysin. Jokaisen tapaamiskerran jälkeen tutustuin uusiin ystäviini enemmän ja avauduin omasta kuorestani lisää. Kasvoin sosiaalisemmaksi pikkuhiljaa mikä auttoi minua toiminnan ulkopuolisessa elämässä. Aloin vapautua entisen elämäni kahleista.

sitaatti_tukiryhmaRyhmän vaikutus ja tuki on ollut korvaamaton tähän päivään asti. Tänä päivänä olen raitis ja haluan olla. Edelleen olen ryhmässä mukana. Ryhmässä voin puhua mistä vain. Se elämä mitä elin tuntuu kaukaiselta. Olen palautunut yhteiskuntaan ja saanut rohkeutta perustaa oman yrityksen. Vapautunut elämään elämää, enkä pelkäämään sitä. Ryhmä on uskonut ja kannustanut minua elämässä eteenpäin silloin kun olen itse ollut siihen kyvytön. Yadin toiminnalla on iso osa siihen että saan elää tänä päivänä elämisen arvoista elämää.”

Tukiryhmän arvokkaan toiminnan ovat mahdollistaneet Helsingin kaupungin Sosiaaliviraston avustus ja valtakunnallisen YAD ry:n tuki. Vuoden 2016 rahoitus on kuitenkin katkolla. Toivottavasti päättäjät ymmärtävät tämänkaltaisen pitkään jatkuneen tukitoiminnan merkityksen.

– Annukka Blom-Ruohisto, tukiystävätoiminnan koordinaattori, YAD ry

 

Mitä olen oppinut huumekuntoutujien tukiystävänä

tukiystavatToimin vapaaehtoisena YAD ry:n tukiystävätoiminnassa. Tukiystävätoiminta on päihdekuntoutujille suunnattua kuntouttavaa toimintaa, johon sisältyy mm. yhdessäoloa, harrastamista, elämyksiä ja keskusteluja ryhmässä. Tavoitteena on luoda huumeettomia ihmissuhteita ja tarjota tukea päihteettömään elämään tekemisen ja yhdessäolon kautta. Olen ollut toiminnassa mukana usean vuoden ajan. Mitä olen oppinut tukiystävänä?

1. Keskustelen päihdeasiantuntijan kanssa. Päihteiden käyttäjät ovat päihdeasiantuntijoita parhaasta päästä. Hyvin todennäköisesti he tietävät ”perusammattilaista”, saatikka sitten minua enemmän huumeista, niiden vaikutuksista ja riskeistä. Valistamalla asioista, jotka toinen jo tietää, menettää vain kunnioituksen → Kyselen ennemmin kuin kerron.

2. “Mutta ne haittavaikutukset ja riskit” -argumentti. Huumeiden käyttäjä tietää miten tuhoaa itseään ja elämäänsä. Järkipuhe huumeiden riskeistä ei auta. Kyse ei ole järjen asiasta. Kokemukseni pohjalta huumeiden käyttäjät ovat älykkäitä ja tunneherkkiä ihmisiä, jotka ovat usein kokeneet voimakkaan henkisen ja usein myös fyysisen hylkäämisen elämässään. Huumeiden käyttö on vastakohta itsensä rakastamiselle, vaikka käyttämisen taustalla olisi ollut alunperin syy suojella itseään tavalla tai toisella. Todennäköisesti huumeiden käyttäjä kokee jo syvää syyllisyyttä ja itseinhoa, jolloin lisäsyyllistämiseni huumeiden käytön haitoista puhumalla ei ole tarpeen. → Autan käyttäjää näkemään, ettei kaikkea ole menetetty, vaikka siltä tuntuisi. Tulevaisuudessa on muitakin vaihtoehtoja, kuin huumeriippuvuus ‒ mikäli hän itse niin haluaa valita.

3. Miten auttaa huumeriippuvaista uskomaan, että lopettaminen on mahdollista? Jos huumeiden käyttäjä haluaa lopettaa, hän on todennäköisesti yrittänyt lopettamista aikaisemminkin monta kertaa. Tukihenkilön tai ammattilaisen kertomus, että huumeiden käytön voi lopettaa, ei välttämättä luo huumeidenkäyttäjälle  lisäuskoa lopettamisen onnistumiseen, sillä harvoin kertojalla on omaa kokemusta huumeriippuvaisena olemisesta. Sen sijaan uskottavin todiste lopettamisen onnistumisesta on ihminen, joka on kokenut saman elämäntilanteen ja päässyt irti aineista. → Ohjaan vertaistuen piiriin. Erityisen paljon tuettavat kertovat saaneensa tätä uskoa Nimettömistä Narkomaaneista.

4. Itsetuhon ja itseinhon selättäminen. Huumekuntoutuja saattaa inhota itseään syvästi, eikä osaa olla tunteidensa kanssa ilman niiden manipulointia päihteillä. Häntä on todennäköisesti kohdeltu pahasti kaltoin, viimeistään huumemaailmassa. → Näytän huumekuntoutujalle, että hän on rakkauden arvoinen, tahdon hänelle vain parasta ja arvostan häntä. Teen selväksi, että hän ansaitsee rakkaudellista kohtelua kaikilta muiltakin ‒  ja aivan ensimmäisenä itseltään. Hyvä kysymys on, että “mikä olisi rakkaudellisin teko, jonka voisit itsellesi (tässä tilanteessa, valintapaikassa yms.) tehdä?” Tämä kysymys suuntaa ajattelun pois itsetuhoisuudesta, uusille raiteille.

5. Katse tulevaisuuteen. Alkuvaiheessa huumekuntoutuja ei yleensä pysty näkemään tulevaisuuttaan kovin pitkälle. Hänen voi olla vaikea edes ajatella, että hän olisi vielä kymmenen vuoden päästä elossa. → Ohjaan häntä näkemään eteenpäin ja rakentamaan mielikuvissa valoisia, miellyttäviä asioita tulevaisuuteen. Usein katseen suuntaaminen tulevaisuuteen tapahtuu pienin askelin. Olemme esimerkiksi suunnitelleet syyskuussa joulukuun pikkujouluja, tehneet tavoitetähti- ja unelmakartta -harjoituksia jne. Unelmointiin kannustava ilmapiiri on meillä tärkeä, sillä selkeät unelmat ja tavoitteet toimivat valintatilanteissa suunnannäyttäjinä ja voimavarana kohdattaessa “raittiuden roiskeita”.

 – YAD ry:n tukiystävä

Lisätietoa YAD ry:n tukitoiminnasta löydät täältä.

Kokemusasiantuntija antaa tarinalle kasvot

Mielenterveys- ja päihdetyössä on viime vuosina nostettu yhä enenevissä määrin esiin ajatusta kokemuasasiantuntijatoiminnasta. Kokemusasiantuntijalla tarkoitetaan henkilöä, joka on joko itse tai esimerkiksi omaisena läpikäynyt jonkun päihde- tai mielenterveysongelman, ja on halukas jakamaan kokemaansa muiden kanssa. Kokemusasiantuntijat voivat osallistua esimerkiksi erilaisten hoitojen kehittämiseen, kouluttaa tulevia terveys- ja sosiaalialan ammattilaisia eri asiakasryhmien kohtaamiseen ja yleisesti toimia muiden samassa elämäntilanteessa olevien äänitorvena.

YAD ry:ssä ajatus kokemusasiantuntijoista ei ole lainkaan vieras. Toiminnassa on alusta saakka ollut mukana kokemustaustaisia henkilöitä niin työntekijöinä kun vapaaehtoisinakin. Päihdetaustaisten ns. ”katutietoa” on jaettu muille vapaaehtoisille koulutuksissa ja materiaalien kautta, ja se on ollut keskeinen osa YAD ry:n tietopohjaa. Vaikka kokemustieto onkin yhden ihmisen (ja mahdollisesti hänen lähipiirinsä) subjektiivinen näkökulma, täydentää se hyvin laajempiin otoksiin perustuvaa tutkimustietoa. Lisäksi kokemustieto tuo esiin sellaisia ihmisen elämänkulkuun ja tunnereaktioihin liittyviä yksityiskohtia, jota laajempia massoja käsittelevällä tutkimuksella on vaikea saada esiin.

Kokemusasiantuntijatoiminnasta voi parhaimmillaan olla hyötyä myös kokemusasiantuntijalle itselleen. Toiminnan kautta voi arvioida myös itse omaa menneisyyttään, ja luoda uusia merkityksiä koetulle. Päihdetaustaa ja siihen liittyviä asioita pidetään usein häpeällisinä, mutta kokemusasiantuntijuus tuo koetulle ja eletylle uuden lisäarvon. Kokemusasiantuntija voi olla mukana helpottamassa samassa asemassa olevien tilannetta, ja jopa ennaltaehkäisemässä koko ongelmaa.

On olemassa sanonta siitä, että ”kissat eivät pidä kaunopuheisena ketään, joka ei osaa maukua”. Sama pätee myös eri ihmisryhmiin. Omalla puhetavalla, omalla kielellä ja omien arvojen kautta rakennettu päihdekasvatus tavoittaa parhaiten myös päihdemyönteiset nuoret.  Kokemusasiantuntija, joka voi nähdä maailman nuoren silmin ja samaistua nuoren tunnetiloihin, pystyy innostamaan nuoren aivan toisenlaisiin päihdekeskusteluihin ja omien mielipiteiden tuulettamiseen kuin teoriatietoon tukeutuva ammattilainen. Toisaalta taas teoriatiedon kautta voidaan tarkastella suuria kokonaisuuksia ja todennäköisyyksiä. Paras lopputulos saadaan, kun kokemusasiantuntijat ja ammattilaiset yhdistävät tietopohjansa ja työpanoksensa.

Kokemusasiantuntijuuden ehkäisevässä päihdetyössä ei ympyroi_narkomaanitarvitse rajoittua vain entisen käyttäjän oman elämäntarinan jakamiseen. Varsinaisten elämän sattumusten ohella kokemusasiantuntijalla on myös valtavasti tietoa eri taitekohdista elämässään. Missä kohtaa valitsisi toisin? Millaista tietoa olisi tietyssä elämänvaiheessa kaivannut? Oliko apua saatavilla? Oliko ammattilaisten kohtaaminen kunnioittavaa? Oman käyttötaustan ja sieltä kumpuavan tietouden pohjalta voidaan rakentaa väline päihdekeskustelujen toteuttamiseen. Luennon sijaan tavoitteena on keskustelu, jossa osallistujat punnitsevat omia valintojaan, asenteitaan ja toimintamallejaan.

Uutta mallia kokemustaustaisten ehkäisevään päihdetyöhön rakennetaan YAD ry:n RAY- rahoitteisessa Kokemusasiantuntijuus ehkäisevässä päihdetyössä – projektissa 2013-15. Projektiin haetaan kahta työntekijää, joiden tehtävänä on yhteistyössä päihteiden käytön lopettaneiden nuorten aikuisten kanssa luoda ja testata erilaisia työkaluja ehkäisevään päihdetyöhön. Lisäksi projektin tavoitteena on tehdä yhteiskunnallista vaikuttamistyötä, toimia äänitorvena entisen päihteiden ongelmakäyttäjän asemasta 2010-luvun Suomessa sekä mahdollistaa kansalaistoiminnasta kiinnostuneiden nuorten aikuisten kansalaisvaikuttaminen.

Kiinnostaisiko juuri sinua työskennellä päihdetaustaisten nuorten aikuisten kanssa? Onko yhdistystoiminta sinulle tuttua? Entä päihderiippuvuuteen liittyvä problematiikka? Jos vielä projekti- ja kehitystoiminta kiinnostavat, voit hyvinkin olla etsimämme henkilö! Haemme ensisijaisesti hyvää tyyppiä täydentämään YAD-perhettämme. Henkilöä, jolle koulutustoiminta ja verkostoyhteistyö ei ole vierasta, mutta myöskään pulkkamäki tai telttaretki eivät ole mahdottomia työtehtäviä. Haemme henkilöä joka paitsi kuuntelee, myös tarvittaessa auttaa tulemaan kuulluksi. Ja ennen kaikkea henkilöä, jolle käyttötaustainen nuori vapaaehtoinen ei ole vain asiakas vaan yhteistyökumppani.

Tarkemmat tiedot ja hakuohjeet löydät täältä: http://www.mol.fi/paikat/Job.do?lang=fi&jobID=8152233&index=2&anchor=8152233

 

– PetraP. Toiminnanohjaaja, Tampere-

kokemus

 

p.s. Tiedoksi sinulle, joka päädyit viime viikolla blogiimme hakusanalla ”Onko YAD hyvä työpaikka?”. Kyllä on, hakemusta vaan tulemaan. 🙂

Päihteettömiä elämyksiä ja yhteistyötä YAD ry:n tukitoiminnassa

Yksi osa YAD ry:n toimintaa on toipuville huumeidenkäyttäjille suunnattu tukitoiminta. YAD ry:n tukitoiminta keskittyy yhdistyksen toimistopaikkakunnille, eli Helsinkiin, Jyväskylään ja Tampereelle. Yksi osa yhdistyksen tukitoimintaa on vuosittain järjestettävä tukileiri, jota on järjestetty yhteistyössä Kris Tampere ry:n kanssa vuodesta 2010 saakka. Vuonna 2011 yhteistyöhön liittyi mukaan myös Spartak ry Kajaanista, ja tänä vuonna leiriläisiä osallistui yhteensä viidestä eri yhdistyksestä, kun mukana olivat YAD ry, Kris-Tampere ry, Kris Etelä-Suomi, Kris Etelä-Pohjanmaa ja Kajaanin Spartak ry.

Sopentupa toimi hyvin leiripaikkana isollekin seurueelle

Leiri oli suunnattu erityisesti nuorille ja nuorille aikuisille leiriläisten ikähaitarin vaihdellessa 17-28 välillä. Leiri järjestettiin 27.6.-1.7.2012, ja paikkana toimi jo toisena vuonna peräkkäin Kajaanin Sopentupa. Henkilömäärä nousi 38 henkeen, joka oli edellisvuoteen verrattuna melkein tuplaten. Tässä erään leiriläisen tunnelmia leirin jälkeen:
”Leirin tarkoitus oli tutustua uusiin ihmisiin ja yhdistyksiin, tehdä yhdessä asioita ja huomioida muita. Paljon saimmekin yhdessä tehdä, splätterisotaa, keilausta, lautapelejä (varsinkin scrabblea), saunomista, beach volleyta, leirinuotiota, kalastelua, ruoan tekoa, siivoamista, frisbeegolfia ym. Tehtyä tuli paljon, ja mikä tärkeintä, yhdessä. Tilat olivat melkoisen hyvät ja kattavat, vaikkakin monen oli vaikea tottua ulkohuussiin ja suihkun puutteeseen. Itse yllätyin kuinka hyvällä meiningillä mentiin alusta loppuun ja kuinka moni päätösnuotiolla sanoi, että olisi mielellään ollut pidempäänkin leirillä. Päättelen tästä sellaisen asian, että leiri oli onnistunut ja ihmiset nauttivat olostaan siellä. Todennäköisesti leiri pyritään järjestämään vähintään kerran vuodessa, mutta ihmisten toiveena oli, että leiri järjestettäisiin seuraavan kerran jo talvella. Paikka on kuin paratiisi, kaksi saunaa (savusauna ja tavallinen), järvi, joka on erittäin kalapitoinen, metsää ja omaa rauhaa niin paljon kuin sielu sietää. Itse sain ainakin leiriltä kourallisen hyviä muistoja, uusia tuttavuuksia ja erittäin iloisen mielen, vaikka olikin harmi kun leiri loppui.”

 

 

Kris, Spartak ja YAD, yhteiseen suuntaan, yhteiseen hetkeen, tähän lyhyeen yhteiseen retkeen, Ehkä päämäärämme on mahdoton mut tämä juna matkalla on. (RD)