Yksin ja yhdessä

Vuonna 2016 YAD Street Teamiin rekisteröityi 1 373 uutta nuorta ympäri Suomea. Se on huisi määrä! Street Teamissä, tuttavallisemmin Striibassa, nuoret tekevät erilaisia tehtäviä, joissa vertaisvaikuttamisen keinoin levitetään huumeettomuuden ilosanomaa nuorilta nuorille. Street Teamin ylläpito ohjaa nuoria yksilöllisesti verkkovälitteisesti kotisivujen, sähköpostin ja erilaisten pikaviestimien avulla. Nuoret toimivat huumeidenvastaisina kevytaktivisteina niin erilaisissa verkkoympäristöissä kuin fyysisissä lähiympäristöissäänkin, mm. jakamalla linkkejä sosiaalisessa mediassa ja ottamalla kantaa esimerkiksi tuottamalla omia videoita Youtubeen tai jakamalla tarroja ja esitteitä kavereilleen, kouluille ja nuokkareille. Vuonna 2016 YAD:n toimistolta lähetettiin nuorten jaettavaksi yhteensä 1 164 kirjettä ja pakettia, jotka sisälsivät huumeidenvastaista materiaalia.

kamut viihteelleYleisimpiä syitä olla mukana ovat toisten auttaminen ja mukava tekeminen. Osaa motivoivat myös hauskat materiaalit ja hyvät palkinnot. Valtaosa nuorista on 14-16-vuotiaita, suurin osa poikia. Mukana on kaikenlaisia nuoria etelästä pohjoiseen ja idästä länteen, niin suurista kaupungeista kuin pienistä maalaiskunnistakin. Mukana on nuoria, jotka eivät ole koskaan kokeilleet huumeita. Mukana on nuoria, jotka ovat kokeilijoita tai satunnaiskäyttäjiä.  Mukana on entisiä käyttäjiä ja toipuvia käyttäjiä. Mukana on myös nuoria, jotka käyttävät, mutta haluavat silti tehdä osansa ehkäisevässä huumetyössä. Jokainen voi tehdä juuri sen verran kuin haluaa, valita haluamiaan tehtäviä ja tehdä niitä silloin kun itselle sopii, siellä missä haluaa. Toiminta mahdollistaa sen, että nuori voi saada mukavan harrastuksen paikkakunnasta tai perheen ekonomisesta statuksesta riippumatta.

Ihmisellä on tarve tuntea kuuluvansa johonkin. Miten Street Teamissä, jossa suurin osa tekee vapaaehtoistyötään yksin (osa toki esim. kaverin kanssa tai isommalla porukalla) tähän tarpeeseen pystytään vastaamaan? Street Teamilaisilla on yhteinen tunnus, oma logo, joka liittää jokaisen tiimiläisen osaksi suurempaa yhteisöä. Street Teamin palkintotuotteita, kuten pinssejä, huppareita, tennareita tai laukkuja ei voi ostaa rahalla, vaan ne ansaitaan tehtäviä tekemällä.

Street Teamillä on blogi, johon kootaan viikoittain tiimiläisten kuulumisia, kuvia viikon aikana saaduista tehtäväpalautuksista sekä muita ajankohtaisia uutisia. Striibalainen voi ilmoittautua mukaan WhatsApp-listalle ja enemmän pisteitä kerättyään myös WhatsApp-ryhmään. Kuka tahansa tiimiläinen voi osallistua keskiviikkoiltaisin Discord-sovelluksessa pidettävään chattiin, jossa mukana ovat myös ohjaavat työntekijät. Discordin käyttöönottoa ehdotti viime vuonna eräs Street Teamin nuorista, ja tämä erityisesti pelaajien suosiossa oleva puhe- ja tekstichatsovellus on osoittautunut erittäin toimivaksi nuorisotyössä helppoutensa, monikäyttöisyytensä ja moderoitavuutensa ansiosta.

sain puhuaTammikuussa 2017 pidettiin Street Teamin ensimmäinen miitti, jossa Jyväskylään kokoontui kahdeksan rohkeaa striibalaista ympäri Suomen. Viikonlopun tärkeimpänä tavoitteena useimmilla oli tutustua muihin tiimiläisiin. Viikonlopun aikana syötiin hyvin, striibailtiin yhdessä ja vietettiin rentoa aikaa tutustuen toisiin. Viikonlopun palautteista poimittua: ”Opin että Striibassa on yllättävän samanlaisia yhteensopivia ihmisiä. Miitillä oli mulle suurehko merkitys, uusia tyyppejä siisti nähdä!” ”Opin aika paljonki uutta huumeista ym., oli kiva nähdä muita tiimiläisiä!” ”Opin katsomaan asioita eri näkökulmista. Miitti oli tosi tärkeä, sosiaalisesti varsinkin!” ”Sain puhua asioista, joista en ole koskaan puhunut”.

Kaikki osallistujat suosittelivat leiriä kaikille muillekin striibalaisille. Työntekijän näkökulmasta oli hienoa tavata nuoria, jotka ovat ruudun välityksellä tuttuja, mutta kasvokkain emme ole välttämättä koskaan kohdanneet. Kaikkein parasta oli kuitenkin nähdä, miten erilaisista elämäntilanteista ja erilaisilta paikkakunnilta tulevat nuoret, jotka ovat kiinnostuneita erilaisista asioista, tutustuivat toisiinsa ja yhden heitä yhdistävän asian – vapaaehtoistyön Street Teamissä – kautta tulivat toisilleen tutuiksi ja yhdeksi porukaksi. Saada olla sellainen kuin on, siinäpä tavoitetta yhdelle elämälle. Yhdessä miitissä se vaikutti onnistuvan. <3

Street Team -luotsi
Anne Hämäläinen

(Sisäisen) lapsen oikeuksien päivä

sateenkaari_Aikuiseksi kasvaminen on helpompaa, jos lapsuus on ollut turvallinen ja vanhemmat rakastavia. Silti hyvä perhetausta ei automaattisesti tarkoita ongelmatonta nuoruutta, eikä rikkinäinen lapsuus tarkoita menetettyä tulevaisuutta.

Elämänhallintaongelmat ja erilaiset riippuvuudet koskettavat sekä terveissä että vähemmän terveissä perheissä kasvaneita. Pohjalta on kuitenkin helpompi nousta, jos jo lapsuudessa on syntynyt perusturvallisuuden tunne sekä tunne siitä, että on arvokas ja rakastettu. Hyvät suhteet perheenjäseniin ja ystävien tukiverkosto auttavat ylöspäin. Silti epätoivoon ei kannata vaipua, vaikkei olisi mitään edellä mainituista.

sisainen_lapsiVaikka lapsen oikeudet eivät olisi omalla kohdalla toteutuneetkaan, koskaan ei ole liian myöhäistä alkaa huolehtia omasta sisäisestä lapsestaan ja olla itselleen se hyvä, huolehtiva, rakastava aikuinen, jota ilman on saattanut lapsena joutua elämään. Mitä vähemmän olet saanut lapsuudessa huolehtivaa rakkautta ja turvallisia rajoja, sitä enemmän tarvitset niitä nyt. Kyse ei ole siitä, mitä olet omasta tai muiden mielestä, virheiden ja mokailujen perusteella ansainnut. Tämä on aikuiseksi kasvamisen edellytys ja kaikkien lasten, myös sisäisten sellaisten, perusoikeus. Ei asia, jonka joku ansaitsee ja joku toinen ei. Lapsuuden olosuhteita ei kukaan voi valita, mutta aikuiseksi kasvaessa voi valita rakastavan tai laiminlyövän suhteen itseensä.

Lapsen oikeuksien julistuksessa on yksityiskohtaisesti määritelty lapsen oikeudet päättäjien, vanhempien ja kasvattajien ohjenuoraksi. Niitä on hyvä tarkastella myös omalla kohdallaan, toteutuvatko ne nuoren/aikuisen elämässäsi ja oletko itsellesi (sisäiselle lapsellesi) sellainen rakastava vanhempi, jolle voisit ojentaa äitien- ja isänpäiväruusun.

Lapsen oikeuksien päivää vietetään tulevana sunnuntaina 20.11.2016. Nostan tähän muutaman ehkäisevän päihdetyön kannalta merkittävän artiklan:

2. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ulkonäön, alkuperän, mielipiteiden tai muiden ominaisuuksien vuoksi. 

13. Lapsella on oikeus ilmaista mielipiteensä, kunhan ne eivät loukkaa muiden oikeuksia. Lapsella on oikeus saada tietoa. 

19. Lasta on suojeltava kaikelta väkivallalta, välinpitämättömältä kohtelulta ja hyväksikäytöltä. 

24. Lapsella on oikeus elää mahdollisimman terveenä ja saada tarvittaessa hoitoa. 

33. Lasta on suojeltava huumeidenkäytöltä.

Lähde: https://www.unicef.fi/lapsen-oikeudet/sopimus-lyhennettyna/

Lisää luettavaa sisäisen lapsen hoitamisesta: http://www.healingeagle.net/indexfi.html

– Saara Mansikka-aho, järjestötiedottaja, YAD ry

5 väärää syytä olla aloittamatta päihdekeskustelua nuoren kanssa

Tiedätkö tilanteen, jossa intuitio sanoo, että pitäisi ehkä ottaa asia puheeksi, mutta samalla mieli keksii monta syytä jäädä vaiti? Jälkiviisastelu on helppoa, mutta kokemuksesta voi myös oppia. Useimmiten kadumme juuri niitä asioita, jotka jäävät tekemättä tai sanomatta. Aina kun huoli nuoren päihteiden käytöstä herää, se on hyvä ottaa puheeksi. Tässä listattuna viisi yleisintä myyttiä, joiden vuoksi moni tärkeä keskustelu jää käymättä.

1. Hän puhuu varmasti jonkun muun kanssa

Onhan hänellä kavereita/seurustelukumppani/vanhemmat/muita työntekijöitä, hän puhuu varmasti heille. Mutta entäpä jos ei puhu? Meillä kaikilla on erilaisia rooleja elämässämme eri ihmisten kanssa ja eri tilanteissa. Voi olla, että tämä päihdehuoli on herännyt syystä tai toisesta juuri niissä tilanteissa, joissa sinä olet läsnä. Voi olla myös niin, että keskusteluyhteys muihin ihmisiin on jostain syystä heikentynyt. On täysin mahdollista tehdä työnjakoa niin, että yhteisestä sopimuksesta joku toinen aikuinen nuoren elämässä ottaa asian puheeksi, mutta koskaan ei pidä kysymättä olettaa, että näin tapahtuu jo valmiiksi.

2. En voi todistaa, että hän olisi kokeillut huumeita, niin en voi ottaa asiaa puheeksi

motivaatioKeskustelun ei tarvitse eikä pidäkään olla oikeudenkäynti, jossa esitetään todisteita ja tuomitaan niiden perusteella. Keskusteluun ei tarvita todisteita, vaan halu kuunnella ja tarvittaessa tukea. Usein suora kysymys tai oman huolen esittäminen riittää. Mikäli keskustelu ei juuri siinä hetkessä etene tai vastapuoli ei ole valmis asiasta puhumaan, on aina tärkeää tarjota mahdollisuutta palata asiaan myöhemmin.

3. Hänellä ei ole motivaatiota lopettaa, joten aiheesta puhuminen on turhaa

Motivaatio ei ole ihmisessä sisäsyntyinen tila, joka joko on tai ei ole. Motivaatio voi syntyä, kehittyä ja kasvaa vuorovaikutuksessa, mutta myös latistua ja kuolla, mikäli vuorovaikutus ei tarjoa sille kasvualustaa. Hyvä puheeksiotto herättelee ja vahvistaa nuoren omaa motivaatiota ja tarjoaa sille hyvän pohjan kehittyä. Motivaatiota ruokkivat esimerkiksi usko nuoren mahdollisuuksiin onnistua, pienten välionnistumisten havaitseminen ja näkyväksi tekeminen ja nuoren vahvuuksien tunnistaminen. Motivaatiota puolestaan haittaavat nuoren motiivien kyseenalaistaminen tai arvostelu, nuoren onnistumismahdollisuuksien vähättely ja epäonnistumisten korostaminen.

4. Huoleni on varmasti turha, kuvittelen koko asian

Joillakin yksilöillä on herkempi intuitio kuin toisilla, mutta suurimmalle osalle meistä tulee aina toisinaan selittämätön tunne siitä, että kaikki ei ole kunnossa. Huolen voi ottaa puheeksi aina, vaikka sen aiheuttajasta ei olisikaan varmaa tietoa. ”Tiedätkö, olet näyttänyt mielestäni väsyneeltä viime aikoina. Olenko ihan hakoteillä?” ”En olekaan nähnyt sinua hetkeen, mitä sinulle kuuluu?” On hyvin mahdollista, että nuoren elämässä on meneillään jotain kuormittavaa, jolla ei ole mitään tekemistä päihteiden kanssa. On kuitenkin selvää, että myös nämä asiat on hyvä saada keskusteluun, eli puheeksiotto ei missään tapauksessa mene hukkaan vaikkei taustalta päihdeasioita paljastukaan.

5. Sanon kuitenkin jotain väärin, koska en ole päihdetyön ammattilainen

Puheeksiottoon ei tarvitse olla minkään alan asiantuntija, ainoa vaatimus on aito halu kuunnella ja tukea. Mahdolliset faktatiedot voi etsiä myöhemmin yhdessä niitä tarjoavilta tahoilta, jos tarve tulee. Nuori toimii tilanteessa oman elämänsä asiantuntijana kertoessaan mitä ajattelee ja miten kokee. Älä kyseenalaista nuoren ymmärrystä omasta elämästään ja kokemuksistaan, vaikka se kuulostaisikin sinusta väärältä. Sen sijaan voit kertoa, miltä tilanne näyttää sinun näkökulmastasi.

Päihdekeskustelun aloittaminen nuoren kanssa ei vaadi erityisosaamista. Jos kuitenkin kaipaat ideoita, virikkeitä tai rohkaisua: ole yhteydessä – me autamme!

-Petra Karinen, ehkäisevän huumetyön suunnittelija, YAD ry

Ketä nuoret kuuntelevat?

”Meidän pitäisi saada joku Cheek puhumaan tästä asiasta.”

”Jos joku Herbalisti tekisi videon, missä puhuisi omin sanoin meidän asiaa nuorille”

”Mutta kun nuorisotyöntekijän sana on suunnilleen Jumalan sanaa oppilaille”

”Pitäisi saada joku asiantuntija puhumaan, ettei sanoisi itse jotain ihan väärää”

Esimerkiksi nämä lauseet nousivat esiin, kun nuorten parissa tehtävän ehkäisevän päihdetyön ammattilaiset kokoontuivat yhteiselle koulutus- ja kehittämispäiville Tallinnaan. Toivottu äänitorvi vaihteli, mutta pysyvä elementti olisi se, että joku muu varmaan tulisi paremmin kuulluksi. Koska tästä aiheesta sattuu olemaan tuore esimerkki koulukiusaamisen vastaisesta kampanjasta, niin tarkastellaan aihetta sen kautta.

keta-nuoret-kuuntelevatCheek on näkynyt tänä syksynä tiuhaan koulukiusauksen vastaisen kamppanjan keulahahmona. On varmasti voimaannuttavaa ja aiheen ympärillä käytävää keskustelua ruokkivaa saada stadionkeikkojen megatähti ottamaan kantaa kiusaamisasioihin. Samaan aikaan on kuitenkin hyvä muistaa, että kyseessä on vain keskustelun avaus, ei suoritettu missio. Pallo on heitetty #viimeinenkiusaus-kampanjan toimesta, ja varsinainen vaikuttavuus on kiinni siitä, ottavatko nuorten elämässä olevat aikuiset, kuten koulun henkilökunta, harraste- ja vapaa-ajanohjaajat, vanhemmat, mummit ja kummit pallon vastaan. Koska homman nimi on se, että he ovat kuitenkin ne tyypit, jotka siellä nuoren arjessa elävät ja vaikuttavat, ei Cheek.

Toinen jengi, jolle #viimeinenkiusaus jakaa vastuuta, ovat nuoret itse. Kiusaajat ovat kuitenkin aina vähemmistö, kuten myös kiusatut. Muun nuorisoväen joukkovoimalla on mahdollisuus vaikuttaa tilanteeseen, joko mahdollistaen sen tai tekemällä sen mahdollisimman hankalaksi. Kyseessä on kuitenkin iso, pelottava ja vaikea asia, eikä nuoria pidä jättää sen kanssa yksin. Valinta toimintatavoista on nuorilla, mutta välineet tulevat aikuiselta. Aikuinen toimii myös esimerkkinä sosiaalisesta koodista. Jokainen voi kohdaltaan miettiä, haluaako olla esimerkki ennakkoluuloisesta ankeuttajasta, vai heikompien puolustajasta.

Lopulta herääkin kysymys, miksi tarvitaan se ”joku muu” ottamaan asia puheeksi, oli se sitten päihderiskien tiedostaminen tai koulukiusaaminen. Ja ennen kaikkea; miksi sen puheeksiottajan pitäisi puhua meidän suullamme? Yhtä lailla päihdemyönteinen tai päihdehaittojan vähättelevä puheenvuoro voi toimia hyvänä keskustelun avauksena, keskeistä on vain hyödyntää annettu paikka keskustella aiheesta nuorten kanssa.tomi-kiilakoski2Kuva: Tomi Kiilakoski

Nuorison kanssa tehtävä kasvatustyö on valintoja. Mikä on keskeistä? Mihin panostetaan? Yksi keskeisimpiä valintoja on myös oman työotteen suunta ja tavoite. Onko tarkoituksena sopeuttaa nuoret yhteiskuntaan pyrkimällä siihen, että nuorten toiveet muokataan ja muutetaan aikuisten maailmaan sopivaksi. Vai onko nuorten kanssa työskentelyn tärkein elementti nuorten oman toiminnan vahvistaminen niin, että aikuisten toiveet ja ennakko-oletukset muutetaan nuorten toimintaa tukeviksi. Ensimmäisen työotteen kannattaja tilaa paikalle nuorisojulkkiksen lukemaan aikuisen sanoja suoraa paperista toimiakseen hyvänä esikuvana. Nuorten oman toiminnan vahvistaja puolestaan pyrkii osallistamaan nuoret mukaan keskusteluun itseään koskevista asioista omalla kielellään.

Kuulluksi tuleminen nuorten keskuudessa vaatii kolmea asiaa: valmiutta keskustella nuorten kanssa heidän omista kiinnostuksen kohteistaan ja lähtökohdistaan käsin, ja aitoa halua kuunnella ja ymmärtää nuorten maailmaa. Kolmas ja toteuman kannalta tärkein, on suun avaaminen eli rohkeus ottaa asia puheeksi. Nämä taidot on jokaisen nuorten elämässä vaikuttavan aikuisen mahdollista oppia. Nuoret rakentavat maailmaa itselleen ja omalle tulevaisuudelleen, eivät aikuisten peloille tai ennakkokäsityksille. Suunta, unelmat, toiveet ja haaveet ovat nuorten käsissä ja ihan yhtä aitoja ja tärkeitä, vaikka ne poikkeaisivatkin aikuisten maailmassa totutuista. Aikuisen tärkeä tehtävä rinnalla kulkijana on tarjota niitä rakennusmateriaaleja ja välineitä, jolla toivottuun suuntaan on mahdollista päästä.

– Petra Karinen, ehkäisevän huumetyön suunnittelija, YAD ry

Mitä kokemusasiantuntija saa vapaaehtoistyöstä?

Kokemusasiantuntijuus mielletään usein vastikkeelliseksi toiminnaksi, toimiihan kokemusasiantuntija usein muiden palkkatyötä tekevien asiantuntijoiden rinnalla. Ehkäisevän päihdetyön kentällä toimii kuitenkin myös paljon vapaaehtoisia kokemusasiantuntijoita. Mikä saa nuoren aikuisen sitoutumaan vapaaehtoistoimintaan päihdekasvatuksen parissa?

Vapaaehtoisten kokemusasiantuntijoiden motiivit toimintaan mukaan tulemiselle liittyvät pitkälti työn sisältöihin ja odotuksiin; halutaan auttaa, jakaa omaa kokemusta ja toisaalta kerätä itselle arvokasta tietotaitoa esimerkiksi tulevaisuuden työelämää tai opiskelua varten. Kokemusasiantuntijana toimiminen ei ole välttämättä loppuelämän ura tai elämäntehtävä, vaan välietappi matkan varrella. YAD ry:n Expa- projektin uusille vapaaehtoisille kokemusasiantuntijoille tehdyssä kyselyssä tärkeimmiksi motiiveiksi kokemusasiantuntijatoimintaan lähtemiseen nousivat muiden auttaminen, itselle saadun avun jakaminen eteenpäin ja nuorten päihdeongelman ehkäisyyn osallistuminen. Muita tärkeitä motiiveja olivat mielekäs tekeminen vapaa-ajalle ja vapaaehtoistyö tapana toteuttaa kristillistä lähimmäisenrakkautta. Jälkimmäinen siitäkin huolimatta, että YAD ry:n toiminta itsessään on uskonnollisesti sitoutumatonta eikä sinällään rakenteellisesti tarjoa hengellistä ulottuvuutta.

wordcloud

Vapaaehtoisia kokemusasiantuntijoita haastateltiin toisen kerran sen jälkeen, kun heillä oli takanaan vähintään vuoden kokemus vapaaehtoistyöstä päihdekasvatuksen parissa. Haastattelujen perusteella varsinainen toiminta avasi kokemusasiantuntijalle uusia näkökulmia. Toimintaan sitoutumisen myötä vapaaehtoistyö muuttui henkilökohtaisemmaksi ja sitä tarkasteltiin enemmän omien tunteiden ja vapaaehtoistyössä koettujen tilanteiden kautta.

Kokemusasiantuntijuustoiminnassa vähintään vuoden ajan olleiden tärkeimmät motiivit jakautuivat kolmeen osaan:

1.Uuden oppiminen, eli kehittymisen ja kasvun kokemukset
YAD ry:n kokemusasiantuntijatoiminnassa on mukana pääsääntöisesti nuoria aikuisia, joiden säännöllinen ja runsas päihteidenkäyttö on alkanut varsin nuorella iällä. Nuoren päihdekuntoutujan elämä on siis usein paitsi päihteettömyyden, myös aikuisuuden, sosiaalisten suhteiden ja arjen rutiinien opettelua. Parhaimmillaan hyvin ohjattu kokemusasiantuntijuustoiminta voi tukea tätä prosessia.

” No ehkä se, että mä olen pystynyt sitoutumaan tähän näin pitkään, ja tämä on myös auttanut mua. Kun mä olen tullut puhtaaksi, niin mä olen meinannut tipahtaa siinä välissä joskus, mutta tämä on pisin pätkä (raittiutta) mitä minulla on tässä ikinä ollut, että on vaatinut just tätäkin hommaa että en ole turvautunut niihin tapoihin, jotka ei vaadi niin paljoa ponnisteluja.” (Haastateltu kokemusasiantuntija)

2.Päihdekasvatus nuorten parissa
Nuorten kanssa tehtävä työ ja nuoriin vaikuttaminen oman kokemuksen kautta koettiin vapaaehtoistyössä hyvin tärkeäksi. Kokemusasiantuntijoiden ajatukset nuorten kohtaamiseen liittyvistä vaikutusmahdollisuuksista olivat hyvin maltillisia. Nuoria kohdatessa kokemusasiantuntijoiden toiveet liittyivät pääasiassa kuulluksi tulemiseen: nuorille haluttiin tarjota uusia näkökulmia ja ajattelemisen aihetta.

Kokemusasiantuntijoilla on myös halu vaikuttaa siihen tapaan, millä päihteistä nuorten kanssa puhutaan. Yksittäisten aineiden haittojen, vaikutusten tai riskien sijaan halutaan puhua enemmän niistä tarpeista ja tilanteista, joita päihteiden ongelmakäytön taustalla saattaa olla. Nuorille halutaan tarjota ymmärrystä päihdeongelmien luonteesta ja riippuvuuksista. Esimerkit omasta elämästä voivat olla yksi keino tämän tiedon jakamiseen.

”Mä haluan auttaa. Sitten juuri ne hyvät kokemukset niistä että kun on käynyt puhumassa ihmisille, niin sitten siellä oikeasti joku yksi-kaksi tyyppiä saattaa oikeasti kuunnellakin. Tai siis kaikki kuuntelee, mutta oikeasti kuunnella ja sisäistää niitä juttuja. Että ne oikeasti säikähtää, että oletko sä sellaistakin ja.. tiedätkö sillein? Että huomaa, että se menee perille se juttu ja että sillä on vaikutus niihin ihmisiin.”

3.Omat tunteet ja tarpeet
Vapaaehtoistyö tarjoaa myös pintoja omien tunteiden ja tarpeiden toteuttamiselle. Koska kokemusasiantuntijoilla on taustallaan laitoshoitoa vaatinut päihdeongelma jälkihuoltoineen, ja sen kautta kokemus autettavana olemisesta. Toimiminen vapaaehtoisena kokemusasiantuntijana antoi mahdollisuuden siirtyä palveluiden käyttäjästä niiden tuottajaksi. Uusi rooli aktiivisena yhteiskunnan jäsenenä lisäsi itsearvostusta ja tunnetta siitä, että on hyödyksi.

”Kun alkaa miettiä sitä muun entistä elämää ja nykyistä elämää sitten. Kun musta on muutenkin ihmiset huomanneet että oon tosissani ja haluun niin kuin pois ja muuttua, niin sitten ne on myös uskoneet siihen ja satsanneet siihen, että sitä kautta… Kyllä siitä tulee aina sellainen kiitollisuus. Että on päässyt tähän pisteeseen. Mua on autettu tosi paljon.”

Arki tarjoaa luonnollisia heijastuspintoja vapaaehtoistyössä opitulle ja sen testaamiselle. Parhaimmillaan kokemusasiantuntijuustoiminta voi tukea toipumista sekä tarjota uusia välineitä ja taitoja arjen hallintaan ja uuden, päihteettömän identiteetin rakentamiseen.

rantakivet auttaminen

Teksti ja lainaukset perustuvat Petra Pohjosen pro gradu –tutkielmaan ”Tätä mun kuuluu tehdä”- päihdetaustaisten nuorten aikuisten motiiveja tehdä kokemustietoon pohjautuvaa päihdekasvatusta. Tutkielman kokoversio on luettavissa täällä.