Mitä olen oppinut huumekuntoutujien tukiystävänä

tukiystavatToimin vapaaehtoisena YAD ry:n tukiystävätoiminnassa. Tukiystävätoiminta on päihdekuntoutujille suunnattua kuntouttavaa toimintaa, johon sisältyy mm. yhdessäoloa, harrastamista, elämyksiä ja keskusteluja ryhmässä. Tavoitteena on luoda huumeettomia ihmissuhteita ja tarjota tukea päihteettömään elämään tekemisen ja yhdessäolon kautta. Olen ollut toiminnassa mukana usean vuoden ajan. Mitä olen oppinut tukiystävänä?

1. Keskustelen päihdeasiantuntijan kanssa. Päihteiden käyttäjät ovat päihdeasiantuntijoita parhaasta päästä. Hyvin todennäköisesti he tietävät ”perusammattilaista”, saatikka sitten minua enemmän huumeista, niiden vaikutuksista ja riskeistä. Valistamalla asioista, jotka toinen jo tietää, menettää vain kunnioituksen → Kyselen ennemmin kuin kerron.

2. “Mutta ne haittavaikutukset ja riskit” -argumentti. Huumeiden käyttäjä tietää miten tuhoaa itseään ja elämäänsä. Järkipuhe huumeiden riskeistä ei auta. Kyse ei ole järjen asiasta. Kokemukseni pohjalta huumeiden käyttäjät ovat älykkäitä ja tunneherkkiä ihmisiä, jotka ovat usein kokeneet voimakkaan henkisen ja usein myös fyysisen hylkäämisen elämässään. Huumeiden käyttö on vastakohta itsensä rakastamiselle, vaikka käyttämisen taustalla olisi ollut alunperin syy suojella itseään tavalla tai toisella. Todennäköisesti huumeiden käyttäjä kokee jo syvää syyllisyyttä ja itseinhoa, jolloin lisäsyyllistämiseni huumeiden käytön haitoista puhumalla ei ole tarpeen. → Autan käyttäjää näkemään, ettei kaikkea ole menetetty, vaikka siltä tuntuisi. Tulevaisuudessa on muitakin vaihtoehtoja, kuin huumeriippuvuus ‒ mikäli hän itse niin haluaa valita.

3. Miten auttaa huumeriippuvaista uskomaan, että lopettaminen on mahdollista? Jos huumeiden käyttäjä haluaa lopettaa, hän on todennäköisesti yrittänyt lopettamista aikaisemminkin monta kertaa. Tukihenkilön tai ammattilaisen kertomus, että huumeiden käytön voi lopettaa, ei välttämättä luo huumeidenkäyttäjälle  lisäuskoa lopettamisen onnistumiseen, sillä harvoin kertojalla on omaa kokemusta huumeriippuvaisena olemisesta. Sen sijaan uskottavin todiste lopettamisen onnistumisesta on ihminen, joka on kokenut saman elämäntilanteen ja päässyt irti aineista. → Ohjaan vertaistuen piiriin. Erityisen paljon tuettavat kertovat saaneensa tätä uskoa Nimettömistä Narkomaaneista.

4. Itsetuhon ja itseinhon selättäminen. Huumekuntoutuja saattaa inhota itseään syvästi, eikä osaa olla tunteidensa kanssa ilman niiden manipulointia päihteillä. Häntä on todennäköisesti kohdeltu pahasti kaltoin, viimeistään huumemaailmassa. → Näytän huumekuntoutujalle, että hän on rakkauden arvoinen, tahdon hänelle vain parasta ja arvostan häntä. Teen selväksi, että hän ansaitsee rakkaudellista kohtelua kaikilta muiltakin ‒  ja aivan ensimmäisenä itseltään. Hyvä kysymys on, että “mikä olisi rakkaudellisin teko, jonka voisit itsellesi (tässä tilanteessa, valintapaikassa yms.) tehdä?” Tämä kysymys suuntaa ajattelun pois itsetuhoisuudesta, uusille raiteille.

5. Katse tulevaisuuteen. Alkuvaiheessa huumekuntoutuja ei yleensä pysty näkemään tulevaisuuttaan kovin pitkälle. Hänen voi olla vaikea edes ajatella, että hän olisi vielä kymmenen vuoden päästä elossa. → Ohjaan häntä näkemään eteenpäin ja rakentamaan mielikuvissa valoisia, miellyttäviä asioita tulevaisuuteen. Usein katseen suuntaaminen tulevaisuuteen tapahtuu pienin askelin. Olemme esimerkiksi suunnitelleet syyskuussa joulukuun pikkujouluja, tehneet tavoitetähti- ja unelmakartta -harjoituksia jne. Unelmointiin kannustava ilmapiiri on meillä tärkeä, sillä selkeät unelmat ja tavoitteet toimivat valintatilanteissa suunnannäyttäjinä ja voimavarana kohdattaessa “raittiuden roiskeita”.

 – YAD ry:n tukiystävä

Lisätietoa YAD ry:n tukitoiminnasta löydät täältä.