Etsi nisti!

YAD:n Jyväskylän paikallisosasto järjesti Keski-Suomen päivään 18.4. Etsi nisti! -tempauksen. Tuossa tempauksessa eri tavoilla pukeutuneita vapaaehtoisia kulki Jyväskylän keskustassa ”etsi nisti”-kyltin kanssa ja ihmisten tuli arvuutella kuka heistä oli narkomaani. Vapaaehtoisissa oli siististi pukuun pukeutuneita ja hieman ränsistyneemmissä kamppeissa kulkevaa, oli hippiä ja ”tavista”. Monennäköisiä nuoria.

Vapaaehtoisia lähestyi useampikin ihminen, joka ilmoitti itse olevansa nisti, huumeiden käyttäjä, narkomaani. Yksi hyvin tavallisen oloinen nainen lähestyi jopa hieman vihamielisesti todeten, että ”tämä on loukkaavaa häntä ja hänen käyttöään kohtaan”.

yad puu2Juuri tästä olikin kysymys. Tempauksella haluttiin nostaa esiin yhtä YAD:n keskeistä ajatusta: narkomaanikin on ihminen ja ansaitsee ihmisarvoisen ja tasapuolisen kohtelun. Niin yhteiskunnalta kuin meiltä ihmisiltäkin.

Kaikkia huumeiden käyttäjiä ei tule leimata narkomaaneiksi. Saman logiikan mukaan jokainen alkoholin käyttäjä on alkoholisti. Yhtälailla kuin on alkoholin kohtuukäyttäjiä, on ihmisiä, jotka käyttävät huumeita hallitusti. Näillä kohtuukäyttäjillä huumeiden käyttäminen ei välttämättä vaikuta heidän työntekoon, parisuhteeseen tai opiskeluihin.

Paitsi, että vaikuttaahan se aina jollain tasolla. Tieto huumeiden käyttämisen laittomuudesta aiheuttaa melko varmasti jonkinlaisia jännitteitä elämään. Mutta tämä riski täytynee ottaa, mikäli toimii yhteiskunnan sääntöjen vastaisesti.

Huumeiden käyttäjiä on hyvin monenlaisia. Osa käyttää miedompia, osa vahvempia aineita, jotkut kaikkea sekaisin. Osa kokeilee muutaman kerran ja jättää asian siihen, toiset jatkavat pidemmälle. Näistä pidemmälle jatkavista jotkut onnistuvat tasapainoilemaan siten, että huumeet eivät juuri heidän peruselämäänsä horjuta. Ja sitten on se porukka, joka päätyy narkomaaneiksi. Ihmisiksi, joille käytöstä tulee elämää hallitseva tekijä.

Huumeiden käyttäminen ei yleensä näy ihmisestä päällepäin. Olitpa hippi, rasta, kalju, hoppari tai hevari, tai mitä vain ulkonäöltäsi, niin se ei tarkoita automaattisesti huumeiden käyttöä. Suurin osa huumeiden käyttäjistä on ihan normaalin näköisiä ihmisiä. Kadulla vastaan tullessa emme ajattelisi heitä käyttäjinä. Narkomaanien kohdalla tilanne voi olla jo hieman toinen. Aivan kuin alkoholistienkin kohdalla. Pitkällinen addiktio yleensä jättää jäljet.

Ehkäisevällä puolella työskennellessä miettii, että mitä näille eri vaiheessa oleville ihmisille voisi tarjota. Luonnollisesti se, joka ei edes kokeile, ei voi päätyä ongelmiin aineiden kanssa (ainakaan omakohtaisiin). Tämä ei ole lainkaan pöllömpi vaihtoehto, suosittelen. Elämässä on niin paljon monenlaisia vaihtoehtoja ja polkuja, että miksi hakeutua arveluttavalle maaperälle.

Muutaman kerran kokeilijoille toivoisi, että heillä olisi riittävästi tietoa, jotteivat he heti ensimmäiseksi kokeilisi täysin ventovierasta ainetta täysin ventovieraiden ihmisten kanssa. Että ne ensimmäiset kokeilut olisivat ympäristöltään turvallisia. Sitten se kohtuukäyttönsä hallitseva porukka. Onko heille mitään tarjottavissa? Apua siinä vaiheessa jos he alkavat lipsua? Miten tätä lipsumista voisi ehkäistä?

Narkomaaneiksi päätyvien kohdalla ensisijainen asia on luonnollisesti aineiden käytön hallintaan saaminen ja lopettaminen. Tämä on korjaavan työn asioita, hoitopaikkojen, psykologien, sosiaalityöntekijöiden. Mutta päästyään kuiville tarvitsee narkomaani taas ehkäisevää työtä. Miten ehkäistään repsahduksia? Hoitopaikkojen interventiojaksoilla, tukihenkilöillä- ja ryhmillä, vertaistuella, mielekkäällä tekemisellä selvässä porukassa. Siinäkin kakussa on pieni palanen tällaisen ehkäisevän huumetyön järjestön hyppysissä.

Ehkäisevä työkin pitää kohdentaa eri ryhmille. Niin ikäryhmille, alakulttuureille kuin käyttötapojen mukaan jaotelluille ryhmille. Siinä onkin haastetta meille kaikille ehkäisevää työtä tekeville.

Samalla muistetaan, että ei tuomita vaan pyritään ymmärtämään ja tarjoamaan juuri sitä apua, tukea tai ennaltaehkäisyä, jota HÄN tarvitsee. Ja ei leimata kaikkia huumeiden käyttäjiä narkomaaneiksi.

– Janne Paananen, vs. toiminnanjohtaja, YAD –

PS. Bloggasin aihetta sivuten reilu vuosi sitten Street Teamin blogissa. Jos kiinnostaa, niin käy tsekkaamassa.

http://yadstreetteam.wordpress.com/2012/04/05/narkomaanikin-on-ihminen/

 

Kokemusasiantuntija antaa tarinalle kasvot

Mielenterveys- ja päihdetyössä on viime vuosina nostettu yhä enenevissä määrin esiin ajatusta kokemuasasiantuntijatoiminnasta. Kokemusasiantuntijalla tarkoitetaan henkilöä, joka on joko itse tai esimerkiksi omaisena läpikäynyt jonkun päihde- tai mielenterveysongelman, ja on halukas jakamaan kokemaansa muiden kanssa. Kokemusasiantuntijat voivat osallistua esimerkiksi erilaisten hoitojen kehittämiseen, kouluttaa tulevia terveys- ja sosiaalialan ammattilaisia eri asiakasryhmien kohtaamiseen ja yleisesti toimia muiden samassa elämäntilanteessa olevien äänitorvena.

YAD ry:ssä ajatus kokemusasiantuntijoista ei ole lainkaan vieras. Toiminnassa on alusta saakka ollut mukana kokemustaustaisia henkilöitä niin työntekijöinä kun vapaaehtoisinakin. Päihdetaustaisten ns. ”katutietoa” on jaettu muille vapaaehtoisille koulutuksissa ja materiaalien kautta, ja se on ollut keskeinen osa YAD ry:n tietopohjaa. Vaikka kokemustieto onkin yhden ihmisen (ja mahdollisesti hänen lähipiirinsä) subjektiivinen näkökulma, täydentää se hyvin laajempiin otoksiin perustuvaa tutkimustietoa. Lisäksi kokemustieto tuo esiin sellaisia ihmisen elämänkulkuun ja tunnereaktioihin liittyviä yksityiskohtia, jota laajempia massoja käsittelevällä tutkimuksella on vaikea saada esiin.

Kokemusasiantuntijatoiminnasta voi parhaimmillaan olla hyötyä myös kokemusasiantuntijalle itselleen. Toiminnan kautta voi arvioida myös itse omaa menneisyyttään, ja luoda uusia merkityksiä koetulle. Päihdetaustaa ja siihen liittyviä asioita pidetään usein häpeällisinä, mutta kokemusasiantuntijuus tuo koetulle ja eletylle uuden lisäarvon. Kokemusasiantuntija voi olla mukana helpottamassa samassa asemassa olevien tilannetta, ja jopa ennaltaehkäisemässä koko ongelmaa.

On olemassa sanonta siitä, että ”kissat eivät pidä kaunopuheisena ketään, joka ei osaa maukua”. Sama pätee myös eri ihmisryhmiin. Omalla puhetavalla, omalla kielellä ja omien arvojen kautta rakennettu päihdekasvatus tavoittaa parhaiten myös päihdemyönteiset nuoret.  Kokemusasiantuntija, joka voi nähdä maailman nuoren silmin ja samaistua nuoren tunnetiloihin, pystyy innostamaan nuoren aivan toisenlaisiin päihdekeskusteluihin ja omien mielipiteiden tuulettamiseen kuin teoriatietoon tukeutuva ammattilainen. Toisaalta taas teoriatiedon kautta voidaan tarkastella suuria kokonaisuuksia ja todennäköisyyksiä. Paras lopputulos saadaan, kun kokemusasiantuntijat ja ammattilaiset yhdistävät tietopohjansa ja työpanoksensa.

Kokemusasiantuntijuuden ehkäisevässä päihdetyössä ei ympyroi_narkomaanitarvitse rajoittua vain entisen käyttäjän oman elämäntarinan jakamiseen. Varsinaisten elämän sattumusten ohella kokemusasiantuntijalla on myös valtavasti tietoa eri taitekohdista elämässään. Missä kohtaa valitsisi toisin? Millaista tietoa olisi tietyssä elämänvaiheessa kaivannut? Oliko apua saatavilla? Oliko ammattilaisten kohtaaminen kunnioittavaa? Oman käyttötaustan ja sieltä kumpuavan tietouden pohjalta voidaan rakentaa väline päihdekeskustelujen toteuttamiseen. Luennon sijaan tavoitteena on keskustelu, jossa osallistujat punnitsevat omia valintojaan, asenteitaan ja toimintamallejaan.

Uutta mallia kokemustaustaisten ehkäisevään päihdetyöhön rakennetaan YAD ry:n RAY- rahoitteisessa Kokemusasiantuntijuus ehkäisevässä päihdetyössä – projektissa 2013-15. Projektiin haetaan kahta työntekijää, joiden tehtävänä on yhteistyössä päihteiden käytön lopettaneiden nuorten aikuisten kanssa luoda ja testata erilaisia työkaluja ehkäisevään päihdetyöhön. Lisäksi projektin tavoitteena on tehdä yhteiskunnallista vaikuttamistyötä, toimia äänitorvena entisen päihteiden ongelmakäyttäjän asemasta 2010-luvun Suomessa sekä mahdollistaa kansalaistoiminnasta kiinnostuneiden nuorten aikuisten kansalaisvaikuttaminen.

Kiinnostaisiko juuri sinua työskennellä päihdetaustaisten nuorten aikuisten kanssa? Onko yhdistystoiminta sinulle tuttua? Entä päihderiippuvuuteen liittyvä problematiikka? Jos vielä projekti- ja kehitystoiminta kiinnostavat, voit hyvinkin olla etsimämme henkilö! Haemme ensisijaisesti hyvää tyyppiä täydentämään YAD-perhettämme. Henkilöä, jolle koulutustoiminta ja verkostoyhteistyö ei ole vierasta, mutta myöskään pulkkamäki tai telttaretki eivät ole mahdottomia työtehtäviä. Haemme henkilöä joka paitsi kuuntelee, myös tarvittaessa auttaa tulemaan kuulluksi. Ja ennen kaikkea henkilöä, jolle käyttötaustainen nuori vapaaehtoinen ei ole vain asiakas vaan yhteistyökumppani.

Tarkemmat tiedot ja hakuohjeet löydät täältä: http://www.mol.fi/paikat/Job.do?lang=fi&jobID=8152233&index=2&anchor=8152233

 

– PetraP. Toiminnanohjaaja, Tampere-

kokemus

 

p.s. Tiedoksi sinulle, joka päädyit viime viikolla blogiimme hakusanalla ”Onko YAD hyvä työpaikka?”. Kyllä on, hakemusta vaan tulemaan. 🙂

No lähtiks se myssy pois silmiltä? – Entä näkyykö muutoksen merkkejä kannabispoliittisessa mielipideilmastossa?

Tosiaankin kesän ja alkusyksyn ajan esillä ollut YAD:n kannabiskannanotto ja sen kylkeen kehkeytynyt Myssy pois silmiltä -kampanja alkaa olla jäähdyttelyvaiheessa tai ainakin hetkellisesti suvannossa ennen seuraavia käänteitä eli asian esittelyä kansanedustajillemme ja tiedotteen julkaisua ehkäisevän päihdetyön viikolla.

Mutta mitä onkaan jäänyt kätöseen tähän mennessä? Paljonkin! Tässä hieman koontia:

  • Vapaaehtoisten keräämiä allekirjoituksia festareilla ja muissa tapahtumissa kesän aikana 409 kpl (mukana mm. Pelle Miljoona ja Tumppi Varonen :))
  • Allekirjoituksia nettiadressiin 163 kpl
  • Keskustelua ja tykkääjiä  FB:n Myssy –ryhmässä 226 kpl
  • Hyvää ja rakentavaa dialogia kannabisaktiivien ja kannabista puoltavien tahojen kanssa eri foorumeilla ja Facebookissa sekä myös face to face!
  • Yhteistyötä erityisesti Suomen virallinen kotikasvattaja -blogin kirjoittajan Mikko Pekkolan kanssa ja asian näkymistä hänen blogissaan (Iso käsi Mikolle ennakkoluulottomasta asenteesta!)
  • Uutisointeja ja blogauksia aiheesta aina verkkomedia- ja some-näkyvyydestä kymppiuutisiin ja lehtijuttuihin saakka
  • Puheenvuoro Kannabisakatemiassa (Ehyt ry:n järjestämä valtakunnallinen keskustelu- ja asiantuntijatilaisuus kannabiskysymyksistä 13.9.)
  • YAD:n imagon päivittymistä ja uskottavuuden lisääntymistä tietyissä piireissä, hämmennystä ja lievää paheksuntaa toisissa (riippuen siitä miten viestimme on haluttu tulkita ja ymmärtää)
  • Raportteja ja kokemuksia kannabiksenkäyttäjiä syrjivistä ja leimaavista käytännöistä -> kooste toimitettu mm. Suomen huumausainepoliittiseen koordinaatioryhmään tiedoksi
  • Toimenpidesuositusten laadintaa kannabiksen käytöstä kiinnijäämisen seurausten lievittämiseksi ja ennakkoluulojen ja syrjäytymistä aiheuttavien käytäntöjen purkamiseksi viranomaisten ja käyttäjien kohtaamistilanteissa
  • Paljon kannustusta ja tukea päihde- ja huumetutkijoiden piireistä (esim. THL, Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos, Nuorisotutkimusseura) sekä kentällä tavatuilta ihmisiltä ja alan ammattilaisilta 🙂
  • YAD:n teettämän Huumeet festareilla –kyselyn tulokset noudattelivat ja vahvistivat kannanottomme linjaa
  • Oppia, ymmärrystä ja lisää oivalluksia kannabiskysymyksen eri puolista sekä meille itselle ja toivottavasti myös niille ihmisille, joita olemme kampanjamme aikana kohdanneet
  • Vahvistusta sille, että yhteistyöllä, ennakkoluulottomuudella, inhimillisyydellä ja suvaitsevaisuudella sekä positiivisella vahvistamisella voidaan saada aikaan isompia ja parempia asioita kuin puhtaasti kieltoihin ja rangaistuksiin keskittymällä!

Summa summarum: oikeilla jäljillä ollaan; ihmisen hyvinvointi edellä, myönteisiä ratkaisuja ja haittoja vähentäviä keinoja etsien jatkamme kannabiskeskustelua tästäkin eteenpäin. Näyttää siltä, että samanlaista henkeä on ilmoilla paljonkin, kunhan asian osaa oikein muotoilla. Ja kieltämättä on tuntunut siltäkin, että monilla tahoilla sympataan meidän näkemyksiä, mutta ei silti uskalleta tai haluta olla julkisesti samaa mieltä tai oikein mitään mieltä. Asenteet ovat kuitenkin lieventyneet, keskustelu on realistisempaa ja kannabiksen käyttö nähdään omana ilmiönään, joka halutaan ainakin osin irrottaa huumeiden ongelmakäyttöä käsittelevästä keskustelusta. Kannabikseenkin liittyy toki problematiikkaa, usein kuitenkin kannabis on yhtenä osatekijänä henkilön jo valmiiksi haastavassa elämäntilanteessa, eikä ongelmien varsinainen tai ainoa aiheuttaja.

Yhtenä ongelmana näyttää edelleen olevan se, että kannabis (huumausaineet ylipäätään) ja siitä julkisesti keskusteleminen on jossain määrin tabu. Jotkut ovat kokeneet, että ymmärtävä tai haittojen vähentämiseen tähtäävä mielipide saatetaan kääntää sinua vastaan tai se voi tulla ongelmaksi jossain elämän vaiheessa, jollei ole tarkkana. Ollaan lisäksi totuttu siihen, että pitää valita puolensa, ja olla tiukasti puolesta tai vastaan. Kun YAD nyt asettui ikään kuin ei kenenkään maalle, jotkut tahot hölmistyivät, että miten niin ”sekä-että”? ”Mihin lokeroon nuo nyt laitetaan vai takinkääntäjiin?” Onkin ollut iso työ koettaa avata sitä, että monenlaisia keinoja, viestejä, näkökulmia ja ratkaisuehdotuksia tarvitaan kannabiskeskustelussa niin ehkäisevän työn kuin palvelujen kehittämiseksi ja ennen kaikkea rikosoikeudellisten ja muiden kiinnijäämisen seurausten ajantasaiseksi linjaamiseksi ja kohtuullistamiseksi niin, että ihmisiä pikemmin aidosti tuetaan ja vahvistetaan, eikä vedetä mattoa jalkojen alta, lyödä leimaa otsaan ja tuupata yhteiskunnan marginaaliin!

Viemme siis viestimme piakkoin myös päättäjille ja alamme suunnitella kannabisspesifiin päihdekasvatukseen soveltuvaa toiminnallista menetelmää. Pidämme yllä aktiivisen keskustelijan roolia myös tulevaisuudessa. Haluamme korostaa myös sitä, että aina voi ja pitää tarkistaa, kirkastaa, pöllyyttää myös omia linjauksia, ajatuksia ja keinoja. Maailma muuttuu ja meidän tulee muuttua sen mukana. Vaikkemme pystyisikään tarjoamaan aina oikeinta, parasta ja autuaaksi tekevää ratkaisua johonkin huumepoliittiseen ongelmaan, se ei tarkoita ettemmekö uskaltaisi nostaa asioita ja ehdotuksia keskusteluun!

Kiitos hirmuisesti kaikille kampanjan eteen töitä tehneille ja aiheesta ennakkoluulottomasti keskustelleille! Rohkeasti ollaan vedetty! Respect 🙂

Myssy-saagan kolmatta näytöstä odotellen… to be continued!

– Rosita Juurinen
YAD Youth Against Drugs ry / toiminnanjohtaja

Ps. Kannabisaiheesta keskustellaan myös YAD:n Kamakoulutuksessa la 10.11. Kannabiksen käyttäjän elämää valottamassa Mikko Pekkola.

Lisäys: Pe 9.11. lähetetty mediatiedotteet tiedotusvälineille sekä tiedotteet eduskuntaan ja ministeriöihin + itse kannabiskannanotto ja toimenpide-esitykset. Nuo matskut nyt ladattavissa yadin nettisivujen etusivulta. Tsekkaa sieltä!!

Linkkejä:

Myssyt pois silmiltä. Uusi blogi puhkeaa kukkaan!


Viime viikot YAD:n toimipisteillä on tiiviisti hiottu kannabiskannanottoamme ja siihen liittyvää kampanjamatskua julkaisukuntoon. Nyt on valmista, eli kannanottoa voi ladata nettisivuiltamme, keskusteluun osallistua Myssy pois silmiltä -facebook ryhmässä tai halutessaan allekirjoittaa nettiadressin.

Kannanotossamme painotamme monipuolisia keinoja kannabishaittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Näkemyksemme ovat kuitenkin aiheuttaneet jo melkoista hämmennystä.

Yksi kolmesta kehittämisehdotuksestamme on kannabiksen käytöstä kiinnijäävien rikosoikeudellisten (ja muidenkin) seuraamusten kohtuullistaminen. Esitämme, että huomautusmenettely pitäisi ottaa laajempaan käyttöön sakkorangaistuksen sijaan. Näemme tärkeänä, ettei kiinnijääminen johtaisi narkomaanileiman lyömiseen henkilöihin, jotka saattavat olla hyvin asiansa hoitavia, täysin tavallisia ihmisiä. Sekä tutkimuksissa, että kannabisaktivistien omilla foorumeilla nousevat esiin kokemukset, joissa viranomaisten toimenpiteet ovat toisinaan täysin ylimitoitettuja kannabiksen käytöstä epäiltyjen kohdalla.

Ongelmallisena näemme myös poliisirekisterien vuodot ulkopuolisille, joilla tietoihin ei pitäisi olla mitään pääsyä. Näihin epäkohtiin puuttumisen YAD näkee tarpeellisena, ja on niiltä osin samoilla linjoilla kannabismyönteisten ryhmien kanssa. Ilahduttavaa tässä kampanjassa onkin ollut hyvässä yhteistyöhengessä käydyt keskustelut kannabisaktiivien kanssa. Tämä ei tarkoita sitä, että YAD olisi kääntänyt kelkkansa huumeiden käytön ehkäisyyn liittyvien tavoitteidensa suhteen tai yllyttäisi lakien rikkomiseen. Näemme vain, että  kannabiksen käytön seurauksia voisi kohtuullistaa ja  käyttäjien oikeusturvan tulisi toteutua nykyistä paremmin.

Tämä linja on tosiaan herättänyt kysymyksiä siitä, että ollaanko nyt puolesta vai vastaan ja voivatko huumeidenvastaisesti ajattelevat enää luottaa YAD:iin? Toisaalta olemme saaneet palautetta siitäkin, ettei kannanotossa ole riittävän rohkeita avauksia, vaan tyydytään toimenpiteisiin nykylainsäädännön raameissa. No tekipä niin tai näin niin selvää on se, että kaikkia ei voi, eikä tulekaan, miellyttää.

YAD:n linja on pitkälti entisensä. Jo yhdistyksen varhaisina vuosina 80 -luvun lopulla YAD:n aate muotoiltiin tähän tapaan: ”Huumeita vastaan -huumeiden käyttäjän puolella”.  Henki on edelleen sama.  Vaikka YAD:n tavoitteena on edistää huumeetonta elämää, sitä ei tehdä sulkemalla silmät realiteeteiltä tai käyttäjien asemaa ja oikeusturvaa polkemalla. Siksi yleisinhimilliset perustelut ja arvot heijastuvat YAD:n tavoissa käsitellä huumausainekysymyksiä.

Samaan hengenvetoon on kuitenkin todettava, että vastuullisessa päihdepolitiikassa säännellään ja rajoitetaan eri päihteiden käyttöä yhteiskunnan ja sen jäsenten, eli meidän kaikkien parhaaksi. Huumeita, tässä tapauksessa kannabista käyttävä henkilö on tehnyt valinnan toimia lainvastaisesti ja siten tiedostaa, että joitain seuraamuksia valinnasta saattaa koitua. Näiden seuraamusten tulee olla kuitenkin tolkullisessa mittasuhteessa rikokseen nähden. Käyttörikossakkoon liittyvä menettely on monivaiheinen oikeuteen asti menevä prosessi, jonka voisi korvata kannabiksen käytöstä tai omaan käyttöön viittaavasta hallussapidosta, poliisin antamalla huomautuksella. Toistuvasti kärähtäville hyödyllisempää voisi olla ohjaus matalankynnyksen palvelujärjestelmän piiriin pohtimaan omaa käyttöään, etenkin jos käyttö johtaa jatkuvasti tekemisiin virkavallan kanssa. Näihin matalankynnyksen palveluihin viittaamme kannanottomme toisessa kohdassa. Ihan oma haasteensa on sitten saada hoitoonohjauskäytännöt toteutumaan nykyistä paremmin huumausainerikoksista kiinnijääneiden kohdalla. Siihenkin toivomme toki aidosti toimivia malleja.

Tällä avauskirjoituksella haluaisin korostaa kaikille, joita linjavalintamme on hämmentänyt, että ehkäisevään huumetyöhön voi ja meidän mielestä pitää kuulua myös huumeiden käyttäjien hyväksyminen ihmisinä ja huolehtia siitä, ettei järjestelmämme ehdoin tahdoin syrjäytä ketään liioitelluilla toimenpiteillä. Ei voi olla niin, että käytöstä kiinnijäämisen seuraukset syrjäyttävät varmemmin kuin itse huumausaineenkäyttö. Ehkäisevää työtä on siten muukin kuin pelkkä huumeidenkäytön ehkäisy.

Myssy pois silmiltä –kampanjaa toteutetaan tämän kesän ajan festarityössämme, netissä keskustellen ja nimiä keräten. Syksyllä vedämme yhteen kampanjan tulokset ja toimitamme tiedotteen sekä kerätyt nimet kansanedustajille ja ministereille. Sitä ennen toivon, että sinäkin kommentoit, kysyt tai otat kantaa!

Rosita Juurinen

YAD Youth Against Drugs ry / toiminnanjohtaja

Lue koko kannanotto ja sen taustamateriaalit täältä.

Facebook ryhmä: www.yad.fi/myssy

Nettiadressi: www.adressit.com/ota_kantaa_kannabikseen