TONI auttaa ammattilaista kohtaamaan huumeriippuvaisen

toniSyksyn aikana Exp2:ssa on tähän mennessä kohdattu 93 nuorta ja tehty yhteensä 12 päihdekasvatuskeikkaa. Näiden lisäksi kokemusasiantuntijat ovat olleet kertomassa ja keskustelemassa kannabiksesta Pispalan Päihde- ja mielenterveyspäivillä, viisastamassa tyyppejä Kamavapailla ja jakamassa tietoaan opinnäytetyöhön. Syksyn aikana 3 kokemusasiantuntijaa on jatkokouluttautunut Guruiksi ja toimintaan on sitoutunut 4 uutta kokemusasiantuntijaa. Puhumattakaan kaikesta muusta toiminnasta (projektin ohjausryhmä, paikallistiimit, tukiystävätoiminta ja muu päihdekasvatus), jossa meidän tyypit on mukana.

Iso pusku on ollut kehittää ammattilaiskoulutus huumeiden käyttäjän / toipujan kohtaamisesta. Olemme nimenneet sen Toniksi, muistaen nimeään kantavan ihmisen lisäksi kukin omia huumeiden vuoksi kuolleita läheisiämme. Tätä koulutusta pilotoitiin Kamavapailla ja jatkokehittämisen jälkeen nyt joulukuussa Tredussa ja Tamkissa sairaanhoitajaopiskelijoille. Koulutuksen tavoitteena on lisätä kokemustiedon avulla ammattilaisten osaamista, ymmärrystä ja uskallusta kohdata käyttäjiä ja toipujia oikealla tavalla.

Koulutuksessa muistutetaan, kuinka tärkeää on kohdata toinen ihmisenä (ei ongelmana) ollen itsekin läsnä (eikä piilossa byrokratian, välinpitämättömyyden, kyynisyyden, pelon tai liian paksun ammattiroolin takana). Kohtaamistyöhön tarjotaan välineitä lisäämällä ymmärrystä päihderiippuvuussairaudesta kokemuksen näkökulmasta.

Esimerkkinä yhdestä osiosta on seuraava kuva, jonka pohjalta koulutuksessa keskustellaan lopettamisen vaikeudesta.

kipina

 

Kipinä lopettamiseen on syntynyt. Käyttö ei enää tunnu tarjoavan sitä, mitä siltä hakee – ei ole ehkä pitkään aikaan. On halua lopettaa, mutta onko tarpeeksi tukea, välineitä ja jaksamista opetella uusi tapa elää? Tätä ristiriitaa kuvataan Kipinässä.

Kysy lisää Toni-koulutuksesta:

Ville Nieminen
EXP2-projektityöntekijä
ville.nieminen@yad.fi
0400 218 360

Susanna Kärki
EXP2-projektityöntekijä
susanna.karki@yad.fi
040 721 1872

– Susanna Kärki, Exp2-projektityöntekijä, YAD ry

Kokemuksia kokemusasiantuntijoista

Kokemustiedon suosio päihdekasvatuksessa on vaihdellut kentän trendien ja käytössä olevan tietopohjan mukaisesti. Aiemmin kokemustiedolla tarkoitettiin lähinnä toipuneen päihteiden ongelmakäyttäjän pitämää omaelämänkerrallista luentoa koulun liikuntasalissa. Sittemmin kokemustietoa on hyödynnetty myös ehkäisevän työn suunnittelussa ja toteuttamisessa, kohderyhmien tunnistamisessa ja varhaisen puuttumisen interventioiden ajoittamisessa.

expa-kansi-1YAD ry:n toiminnassa on ollut mukana kokemustaustaisia henkilöitä koko toimintakaaren ajan, niin päihdetoipujia kuin käyttäjien ystäviä ja läheisiäkin. Kokemustieto on ollut tiedostettu voimavara toiminnan sisällä, mutta sen valjastaminen YAD ry:ssä päihdekasvatuksen välineeksi aloitettiin järjestelmällisesti vasta vuonna 2013 Expa- Kokemusasiantuntijuus ehkäisevässä huumetyössä – projektissa. Näistä kokemuksista julkaistaan tänä syksynä Kokemusasiantuntijuus ehkäisevässä huumetyössä – kirja.

Kirja syntyi YAD:n Kokemusasiantuntijuus ehkäisevässä huumetyössä -projektin aikana kuvaamaan sen aikana opittuja ja pohdittuja asioita. Kirjaan kokosimme yhteen ajatuksia kokemusasiantuntijuudesta erityisesti päihdepuolen ja ehkäisevän työn näkökulmasta. Lisäksi raportoimme kirjassa käytännössä oppimaamme kokemusasiantuntijatoiminnan aloittamisesta ja sen pyörittämisestä.

Nuoret aikuiset päihdetoipujat ovat vapaaehtoistyöntekijöinä erityisryhmä, joiden ohjauksessa täytyy huomioida osallistujien elämäntilanne, tarpeet ja päihteettömän elämän tukeminen. Kokemusasiantuntijuustoiminnan ohjaamiseen liittyy voimakas eettinen vastuu siitä, että toiminta ei hyväksikäytä vapaaehtoisia ja heidän elämäntilannettaan. Parhaimmillaan toiminta tuottaa lisäarvoa sekä vapaaehtoiselle kokemusasiantuntijalle itselleen, että varsinaiselle toiminnalle eli päihdekasvatukselle. Keskeisiä tekijöitä tämän onnistumisen kannalta ovat sekä päihdetoipujien ryhmän että päihdekasvatuksen kohderyhmien riittävä tuntemus ja ymmärrys sekä vapaaehtoisten koulutuksen ja ohjaamisen huolellinen suunnitteluja toteuttaminen.

Kirja on jaettu kolmeen osaan, joista ensimmäisessä kuvataan teemojen taustoja ja kokemustiedon moninaisuutta Suomessa. Toisessa osiossa kootaan yhteen YAD:n EXPA-projektissa luotua kokemusasiantuntijatoiminnan mallia ja jaetaan matkan varrella heränneitä kysymyksiä ja kehittyneitä hyviä käytäntöjä. Kolmas osio kuvaa projektin kahta ensimmäistä toimintavuotta, niiden arviointia ja käytännön toimintaa sosiaalisen tilinpidon kautta. Kirja sopii hyvin sekä kokemusasiantuntijatoimintaa toteuttaville että varsinkin sen käynnistämistä suunnitteleville toimijoille. Kirja on ostettavissa YAD ry:n toimistoilta ja verkkokaupasta hintaan 20€/kpl.

Lisätietoja YAD ry:n kokemusasiantuntijatoiminnasta ja Kokemusasiantuntijuus ehkäisevässä huumetyössä –kirjasta saat Susannalta (susanna.karki@yad.fi) ja Petralta (petra.karinen@yad.fi).

– Petra Karinen, ehkäisevän huumetyön suunnittelija, YAD ry

Kokemustieto päihdekasvatuksen perustana – Expa-hankkeen satoa

Kohta on kolme vuotta Expa-hankkeen touhuja takana, joten on aika pysähtyä hetkeksi ja katsoa taaksepäin. Mitä jäi käteen? Tarkoituksenahan oli siis kehittää käyttötaustaisten nuorten aikuisten kokemusasiantuntijuutta hyödyntävä toimintamalli, jolla voidaan tuottaa laadukasta ehkäisevää huumetyötä nuorille.

Henkilökohtaisena motivaationani lähteä tähän hommaan oli se omina kouluaikoinani saamani huono ja vastuuton, jopa tarkoitustaan vastaan toiminut huumevalistus, jonka rakennusaineina oli käytetty amerikkalaisten huumesodan veteraanien aikanaan pelotteluhengessä keksimiä myyttejä. Näillä valheillahan yritettiin alun perin ajaa rasistista agendaa laiskoiksi (mutta murhanhimoisiksi!) pilvenpolttajiksi leimattuja meksikolaisia ja tummaihoisia vastaan. On selvää, että tällaiselle joidenkin ihmisten alistamista varten keksitylle pohjalle ei vastuullista nuorten päihdekasvatusta voi rakentaa.

Aion tällä kertaa ruotia asioita myönteisessä ja optimistisessa hengessä, sillä siihen on hyvä syy: Expassa ehdittiin 2013–2015 saada aikaan paljon hyvää. Alle teinkin muutamista saavutuksistamme listan, ne kun ovat niin kovaa huutoa nykyisin:

  • Koulutimme yhteensä 22 vapaaehtoista kokemusasiantuntijoiksi Tampereella ja Jyväskylässä.
  • Kehitimme yhteistyössä heidän kanssaan hankkeen oman Ränni-päihdekasvatusmenetelmän, jossa päihteidenkäyttöä käsitellään lähtien liikkeelle ihan tavallisista asioista, joita jokainen nuori kokee.
  • Kohtasimme Ränni-keikoilla monenlaisia nuoria ja kävimme heidän kanssaan mielenkiintoisia keskusteluja.
  • Järjestimme vapaaehtoisillemme työnohjauksellista tukea ja päihteetöntä hauskanpitoa monenlaisen virkistystoiminnan merkeissä.
  • Tapasimme lukuisia ammattilaisia uusien asioiden oppimisen ja opittujen juttujen jakamisen merkeissä.
  • Teimme kouluttamiemme vertaisneuvojien kanssa kannabiksen haittoja vähentävää työtä käyttäjille Päihdelinkin foorumin Savusaunassa.
  • Sorvasimme YAD:iin sopivan mallin tälle koko touhulle: tapana on ollut, ettei meillä YAD:ssa hirveämmin pingotella eli ei tingitä asenteesta, muttei myöskään ehkäisevän työn laadusta.

Näihin ja kaikkiin muihinkin hankkeen aikana tehtyihin juttuihin voi tutustua tarkemmin hankkeen sivuilta löytyvästä Expan sosiaalisesta tilinpäätöksestä 2013–2015. Alla oleva sanapilvi kuvaa Expan toimintaa:

expa-wordcloud

Jäljellä on enää kotvanen lomailua, loppuraportin kirjoittaminen rahoittajallemme Raha-automaattiyhdistykselle ja suuntaaminen kohti uusia haasteita. Ehdin jo kirjoittaa tässä työssä tutuiksi tulleista toimintatavoista tyyliin meillä YAD:ssa… pian on kuitenkin aika jättää jäähyväiset rakkaaksi käyneelle työyhteisölle ja heittää pallo teille, jotka jatkatte tärkeää työtä nuorten parissa. Minä kiitän – etenkin kaikkia teitä vapaaehtoisia, joiden kanssa minulla oli etuoikeus työskennellä – ja kuittaan!

– Juuso Armila, hanketyöntekijä, YAD ry

P.S. Kokemusasiantuntijatoiminta YAD:ssa ei tietenkään lopu, vaan Exp2-jatkohanke jatkaa 1.4.2016 alkaen. Kiitettäköön samalla siis myös rahoittajaamme luottamuksesta! ray_tukee_hyvia_tekoja

Mitä kokemusasiantuntija saa vapaaehtoistyöstä?

Kokemusasiantuntijuus mielletään usein vastikkeelliseksi toiminnaksi, toimiihan kokemusasiantuntija usein muiden palkkatyötä tekevien asiantuntijoiden rinnalla. Ehkäisevän päihdetyön kentällä toimii kuitenkin myös paljon vapaaehtoisia kokemusasiantuntijoita. Mikä saa nuoren aikuisen sitoutumaan vapaaehtoistoimintaan päihdekasvatuksen parissa?

Vapaaehtoisten kokemusasiantuntijoiden motiivit toimintaan mukaan tulemiselle liittyvät pitkälti työn sisältöihin ja odotuksiin; halutaan auttaa, jakaa omaa kokemusta ja toisaalta kerätä itselle arvokasta tietotaitoa esimerkiksi tulevaisuuden työelämää tai opiskelua varten. Kokemusasiantuntijana toimiminen ei ole välttämättä loppuelämän ura tai elämäntehtävä, vaan välietappi matkan varrella. YAD ry:n Expa- projektin uusille vapaaehtoisille kokemusasiantuntijoille tehdyssä kyselyssä tärkeimmiksi motiiveiksi kokemusasiantuntijatoimintaan lähtemiseen nousivat muiden auttaminen, itselle saadun avun jakaminen eteenpäin ja nuorten päihdeongelman ehkäisyyn osallistuminen. Muita tärkeitä motiiveja olivat mielekäs tekeminen vapaa-ajalle ja vapaaehtoistyö tapana toteuttaa kristillistä lähimmäisenrakkautta. Jälkimmäinen siitäkin huolimatta, että YAD ry:n toiminta itsessään on uskonnollisesti sitoutumatonta eikä sinällään rakenteellisesti tarjoa hengellistä ulottuvuutta.

wordcloud

Vapaaehtoisia kokemusasiantuntijoita haastateltiin toisen kerran sen jälkeen, kun heillä oli takanaan vähintään vuoden kokemus vapaaehtoistyöstä päihdekasvatuksen parissa. Haastattelujen perusteella varsinainen toiminta avasi kokemusasiantuntijalle uusia näkökulmia. Toimintaan sitoutumisen myötä vapaaehtoistyö muuttui henkilökohtaisemmaksi ja sitä tarkasteltiin enemmän omien tunteiden ja vapaaehtoistyössä koettujen tilanteiden kautta.

Kokemusasiantuntijuustoiminnassa vähintään vuoden ajan olleiden tärkeimmät motiivit jakautuivat kolmeen osaan:

1.Uuden oppiminen, eli kehittymisen ja kasvun kokemukset
YAD ry:n kokemusasiantuntijatoiminnassa on mukana pääsääntöisesti nuoria aikuisia, joiden säännöllinen ja runsas päihteidenkäyttö on alkanut varsin nuorella iällä. Nuoren päihdekuntoutujan elämä on siis usein paitsi päihteettömyyden, myös aikuisuuden, sosiaalisten suhteiden ja arjen rutiinien opettelua. Parhaimmillaan hyvin ohjattu kokemusasiantuntijuustoiminta voi tukea tätä prosessia.

” No ehkä se, että mä olen pystynyt sitoutumaan tähän näin pitkään, ja tämä on myös auttanut mua. Kun mä olen tullut puhtaaksi, niin mä olen meinannut tipahtaa siinä välissä joskus, mutta tämä on pisin pätkä (raittiutta) mitä minulla on tässä ikinä ollut, että on vaatinut just tätäkin hommaa että en ole turvautunut niihin tapoihin, jotka ei vaadi niin paljoa ponnisteluja.” (Haastateltu kokemusasiantuntija)

2.Päihdekasvatus nuorten parissa
Nuorten kanssa tehtävä työ ja nuoriin vaikuttaminen oman kokemuksen kautta koettiin vapaaehtoistyössä hyvin tärkeäksi. Kokemusasiantuntijoiden ajatukset nuorten kohtaamiseen liittyvistä vaikutusmahdollisuuksista olivat hyvin maltillisia. Nuoria kohdatessa kokemusasiantuntijoiden toiveet liittyivät pääasiassa kuulluksi tulemiseen: nuorille haluttiin tarjota uusia näkökulmia ja ajattelemisen aihetta.

Kokemusasiantuntijoilla on myös halu vaikuttaa siihen tapaan, millä päihteistä nuorten kanssa puhutaan. Yksittäisten aineiden haittojen, vaikutusten tai riskien sijaan halutaan puhua enemmän niistä tarpeista ja tilanteista, joita päihteiden ongelmakäytön taustalla saattaa olla. Nuorille halutaan tarjota ymmärrystä päihdeongelmien luonteesta ja riippuvuuksista. Esimerkit omasta elämästä voivat olla yksi keino tämän tiedon jakamiseen.

”Mä haluan auttaa. Sitten juuri ne hyvät kokemukset niistä että kun on käynyt puhumassa ihmisille, niin sitten siellä oikeasti joku yksi-kaksi tyyppiä saattaa oikeasti kuunnellakin. Tai siis kaikki kuuntelee, mutta oikeasti kuunnella ja sisäistää niitä juttuja. Että ne oikeasti säikähtää, että oletko sä sellaistakin ja.. tiedätkö sillein? Että huomaa, että se menee perille se juttu ja että sillä on vaikutus niihin ihmisiin.”

3.Omat tunteet ja tarpeet
Vapaaehtoistyö tarjoaa myös pintoja omien tunteiden ja tarpeiden toteuttamiselle. Koska kokemusasiantuntijoilla on taustallaan laitoshoitoa vaatinut päihdeongelma jälkihuoltoineen, ja sen kautta kokemus autettavana olemisesta. Toimiminen vapaaehtoisena kokemusasiantuntijana antoi mahdollisuuden siirtyä palveluiden käyttäjästä niiden tuottajaksi. Uusi rooli aktiivisena yhteiskunnan jäsenenä lisäsi itsearvostusta ja tunnetta siitä, että on hyödyksi.

”Kun alkaa miettiä sitä muun entistä elämää ja nykyistä elämää sitten. Kun musta on muutenkin ihmiset huomanneet että oon tosissani ja haluun niin kuin pois ja muuttua, niin sitten ne on myös uskoneet siihen ja satsanneet siihen, että sitä kautta… Kyllä siitä tulee aina sellainen kiitollisuus. Että on päässyt tähän pisteeseen. Mua on autettu tosi paljon.”

Arki tarjoaa luonnollisia heijastuspintoja vapaaehtoistyössä opitulle ja sen testaamiselle. Parhaimmillaan kokemusasiantuntijuustoiminta voi tukea toipumista sekä tarjota uusia välineitä ja taitoja arjen hallintaan ja uuden, päihteettömän identiteetin rakentamiseen.

rantakivet auttaminen

Teksti ja lainaukset perustuvat Petra Pohjosen pro gradu –tutkielmaan ”Tätä mun kuuluu tehdä”- päihdetaustaisten nuorten aikuisten motiiveja tehdä kokemustietoon pohjautuvaa päihdekasvatusta. Tutkielman kokoversio on luettavissa täällä.

Aitous on keskeistä kokemusasiantuntijuudessa

Expa – Kokemusasiantuntijuus ehkäisevässä huumetyössä -projektissa on tähän mennessä järjestetty kolme Jalostamoa (eli koulutusta kokemusasiantuntijoille). Tällä hetkellä toiminnassa mukana olevia kokemusasiantuntijoita on yhteensä 14 ja toimintaa on Tampereen lisäksi Jyväskylässä. Vuoden 2014 päihdekasvatuskeikoilla tavoitettiin 70 nuorta tai nuorta aikuista. Nyt voisi siis koota ajatuksia siitä, mistä kokemusasiantuntijan hommat alkavat: Jalostamosta.

FunnyGoingOnJalostamo on muuttunut projektin aikana suuresti. Ensimmäisen koulutuksen aikana kehitettiin kokemusasiantuntijoiden kanssa päihdekasvatusmenetelmää ja pohdittiin laajemmin aihealueen kysymyksiä. Se siis kesti kuukausia ja sisällöt vaihtelivat laidasta laitaan. Sen aikana kirkastuivat toiminnan periaatteet ja keskeiset tavoitteet. Kiitoksia kokemusasiantuntijoille yhdessä puurtamisesta 🙂

Olemme halunneet säilyttää mahdollisimman pitkälle kokemusasiantuntijan omaleimaisuuden, emmekä kouluttamaan hänestä tyypillistä (teoreettista) asiantuntijaa. Koemme aitouden olevan keskeistä kokemusasiantuntijuudessa – etenkin YAD:ssa. Siten Jalostamo-koulutuksen sisällöiksi ovat valikoituneet pääosin aineettomat työvälineet, joilla kokemustietoa pystyy hyödyntämään itseään vahingoittamatta ehkäisevän päihdetyön välineenä.

RcgnizeKäytännössä koulutus on tiivistetty kahden illan ja viikonlopun kestäväksi kokonaisuudeksi. Koulutuksen sisällöt käydään läpi pääosin ohjattujen ryhmäkeskustelujen tai toiminnallisten menetelmien avulla. Vapaaehtoiset ovat mahdollisimman suuressa osassa koko koulutuksen ajan.

Koulutuksen tavoitteena on:

  • Harjoitella käyttämään omia kokemuksia työvälineenä (oppia, mitä kannattaa nostaa esiin ja miten rajata asioita itsensä suojelemiseksi)
  • Pohtia omaa kokemusta (sen yleisyys ja yleistettävyys, kokemusten erot ja yhtäläisyydet)
  • Tarjota tietoa ehkäisevän huumetyön periaatteista
  • Perehdyttää YAD:n toimintaan ja arvoihin
  • Tarjota kokemuksia osallistumisesta ja osaamisesta
  • Opetella käyttämään päihdekasvatusmenetelmä Ränniä
  • Tukea osallistujien hyvinvointia ja päihteetöntä elämää

Ei toki pidä unohtaa työn ja oppimisen vastapainoa: iloa ja päihteettömiä elämyksiä. Kokemusasiantuntijoiden kanssa ollaan käyty muun muassa Stand up-keikoilla, elokuvissa, keilaamassa, joogassa, tekemässä sirkusta ja mökkeilemässä. Keväällä tiedossa on laitesukellusta Jyväskylässä ja kartingia Tampereella. Ensi syksynä lähdetään ahkerimpien kokemusasiantuntijoiden kanssa tutustumaan ulkomaiden vastaavaan toimintaan. Parasta itselle on kuitenkin ollut vapaaehtoisten halu antaa aikaansa ja jakaa kokemuksiaan tässä tärkeässä aiheessa – connection against addiction. Sanoinko jo, että kannattaa ottaa yhteyttä, jos haluaa mukaan toimintaan?

– Susanna Kärki, projektityöntekijä, YAD ry