Tulevien nuorisotyön ammattilaisten ajatuksia ehkäisevästä huumetyöstä

Kiinnostaako huumeet -blogin vieraskynät sauhusivat Keski-Suomen Opistolla, kun nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen opiskelijat tuottivat media- ja verkko-ohjauksen tunnilla sisältöä blogiimme. Oli hienoa päästä kurkistamaan tulevien nuorisotyön ammattilaisten ajatuksiin ehkäisevästä päihdetyöstä – kiitos kaikille kirjoittajille!

vieraskyna_kuva

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Valitsimme julkaistavaksi Sannan, Jarin ja Tuomaksen kirjoituksen, jossa he kertovat vierailusta YAD:n toimistolla ja jakavat nuorten päihdeongelmiin liittyvän oman kokemuksensa:

Syrjäytyneiden ohjaajien mietelmiä

Olimme siihen asti pieniä kissanpentuja, joiden silmät aukesivat tutustumiskäynnillämme YAD:n tiloihin Jyväskylään. Kuuntelimme hyvin suurella mielenkiinnolla eri toimintatavoista huumeiden ehkäisyyn liittyen. Arvostus ja kiinnostus vapaaehtoistyötä kohtaan nousivat erittäin paljon. YAD:n toimitila oli esteettisesti helposti lähestyttävä ympäristö ja siellä oli miellyttävä ilmapiiri. YAD:n toimisto oli vaikeasti löydettävissä ensimmäisellä käyntikerralla, mutta kaiken sen vaivan arvoista.

Meillä kaikilla oli jo entuudestaan jonkinlaista kokemusta huumeiden ja päihteiden vastaiseen työhön liittyen. Meidän mielestämme huumeet ovat suurempi ongelma kuin muut päihteet. Nuoren suusta olemme kuulleet, että huumeita on helpompi hommata kuin alkoholia, koska huumeet on helpompi piilottaa kuin mäyräkoirallinen kaljaa. Lisäksi huumeet on helppo kätkeä tavallisten tupakanpurujen sekaan, jossa ne välttävät tarkkaavaisten ja tunnollisten ohjaajien katseet. Perjantaisin on tapana pitää bileet, jossa porukalla päihdytään. Suurella mahdollisuudella jollain bilettäjästä on huumeita tai muita nappeja/pillereitä takataskussa.

Jos onnistumme yhdenkin nuoren pelastamaan liialliselta päihteiden käytöltä, on ohjaajan työ niiltäkin osin ollut onnistunut ja antoisa. Ja ehkä tämä pelastettu nuori esimerkillään voi auttaa jotain toista nuorta päihdeongelmissa.

– Sanna, Jari ja Tuomas, Keski-Suomen Opiston nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen opiskelijat

Etsi nisti!

YAD:n Jyväskylän paikallisosasto järjesti Keski-Suomen päivään 18.4. Etsi nisti! -tempauksen. Tuossa tempauksessa eri tavoilla pukeutuneita vapaaehtoisia kulki Jyväskylän keskustassa ”etsi nisti”-kyltin kanssa ja ihmisten tuli arvuutella kuka heistä oli narkomaani. Vapaaehtoisissa oli siististi pukuun pukeutuneita ja hieman ränsistyneemmissä kamppeissa kulkevaa, oli hippiä ja ”tavista”. Monennäköisiä nuoria.

Vapaaehtoisia lähestyi useampikin ihminen, joka ilmoitti itse olevansa nisti, huumeiden käyttäjä, narkomaani. Yksi hyvin tavallisen oloinen nainen lähestyi jopa hieman vihamielisesti todeten, että ”tämä on loukkaavaa häntä ja hänen käyttöään kohtaan”.

yad puu2Juuri tästä olikin kysymys. Tempauksella haluttiin nostaa esiin yhtä YAD:n keskeistä ajatusta: narkomaanikin on ihminen ja ansaitsee ihmisarvoisen ja tasapuolisen kohtelun. Niin yhteiskunnalta kuin meiltä ihmisiltäkin.

Kaikkia huumeiden käyttäjiä ei tule leimata narkomaaneiksi. Saman logiikan mukaan jokainen alkoholin käyttäjä on alkoholisti. Yhtälailla kuin on alkoholin kohtuukäyttäjiä, on ihmisiä, jotka käyttävät huumeita hallitusti. Näillä kohtuukäyttäjillä huumeiden käyttäminen ei välttämättä vaikuta heidän työntekoon, parisuhteeseen tai opiskeluihin.

Paitsi, että vaikuttaahan se aina jollain tasolla. Tieto huumeiden käyttämisen laittomuudesta aiheuttaa melko varmasti jonkinlaisia jännitteitä elämään. Mutta tämä riski täytynee ottaa, mikäli toimii yhteiskunnan sääntöjen vastaisesti.

Huumeiden käyttäjiä on hyvin monenlaisia. Osa käyttää miedompia, osa vahvempia aineita, jotkut kaikkea sekaisin. Osa kokeilee muutaman kerran ja jättää asian siihen, toiset jatkavat pidemmälle. Näistä pidemmälle jatkavista jotkut onnistuvat tasapainoilemaan siten, että huumeet eivät juuri heidän peruselämäänsä horjuta. Ja sitten on se porukka, joka päätyy narkomaaneiksi. Ihmisiksi, joille käytöstä tulee elämää hallitseva tekijä.

Huumeiden käyttäminen ei yleensä näy ihmisestä päällepäin. Olitpa hippi, rasta, kalju, hoppari tai hevari, tai mitä vain ulkonäöltäsi, niin se ei tarkoita automaattisesti huumeiden käyttöä. Suurin osa huumeiden käyttäjistä on ihan normaalin näköisiä ihmisiä. Kadulla vastaan tullessa emme ajattelisi heitä käyttäjinä. Narkomaanien kohdalla tilanne voi olla jo hieman toinen. Aivan kuin alkoholistienkin kohdalla. Pitkällinen addiktio yleensä jättää jäljet.

Ehkäisevällä puolella työskennellessä miettii, että mitä näille eri vaiheessa oleville ihmisille voisi tarjota. Luonnollisesti se, joka ei edes kokeile, ei voi päätyä ongelmiin aineiden kanssa (ainakaan omakohtaisiin). Tämä ei ole lainkaan pöllömpi vaihtoehto, suosittelen. Elämässä on niin paljon monenlaisia vaihtoehtoja ja polkuja, että miksi hakeutua arveluttavalle maaperälle.

Muutaman kerran kokeilijoille toivoisi, että heillä olisi riittävästi tietoa, jotteivat he heti ensimmäiseksi kokeilisi täysin ventovierasta ainetta täysin ventovieraiden ihmisten kanssa. Että ne ensimmäiset kokeilut olisivat ympäristöltään turvallisia. Sitten se kohtuukäyttönsä hallitseva porukka. Onko heille mitään tarjottavissa? Apua siinä vaiheessa jos he alkavat lipsua? Miten tätä lipsumista voisi ehkäistä?

Narkomaaneiksi päätyvien kohdalla ensisijainen asia on luonnollisesti aineiden käytön hallintaan saaminen ja lopettaminen. Tämä on korjaavan työn asioita, hoitopaikkojen, psykologien, sosiaalityöntekijöiden. Mutta päästyään kuiville tarvitsee narkomaani taas ehkäisevää työtä. Miten ehkäistään repsahduksia? Hoitopaikkojen interventiojaksoilla, tukihenkilöillä- ja ryhmillä, vertaistuella, mielekkäällä tekemisellä selvässä porukassa. Siinäkin kakussa on pieni palanen tällaisen ehkäisevän huumetyön järjestön hyppysissä.

Ehkäisevä työkin pitää kohdentaa eri ryhmille. Niin ikäryhmille, alakulttuureille kuin käyttötapojen mukaan jaotelluille ryhmille. Siinä onkin haastetta meille kaikille ehkäisevää työtä tekeville.

Samalla muistetaan, että ei tuomita vaan pyritään ymmärtämään ja tarjoamaan juuri sitä apua, tukea tai ennaltaehkäisyä, jota HÄN tarvitsee. Ja ei leimata kaikkia huumeiden käyttäjiä narkomaaneiksi.

– Janne Paananen, vs. toiminnanjohtaja, YAD –

PS. Bloggasin aihetta sivuten reilu vuosi sitten Street Teamin blogissa. Jos kiinnostaa, niin käy tsekkaamassa.

http://yadstreetteam.wordpress.com/2012/04/05/narkomaanikin-on-ihminen/

 

Kaasukohu ja miten siihen pitäisi suhtautua

Alkuvuodesta alkoi medioissa olla tiiviiseen tahtiin keskustelua ilokaasusta viihdekäytössä. Ibizan bilereissaajien löytöä on juurrutettu Suomeen parinkin uuden yrittäjän toimesta. Sinällään uusi ilmiö ei elintarvikekäyttöön tarkoitetun ilokaasun viihdekäyttö Suomessa ole, mutta erilaisten verkkokauppamahdollisuuksien myötä saatavuus samoin kuin kohdeyleisön tavoittaminen on laajempaa kuin aiemmin. Ilokaasun liputtaminen julkisuudessa laillisena päihteenä on herättänyt paitsi valistajat ja varoittelijat, myös uusista kokemuksista kiinnostuneet nuoret ja nuoret aikuiset. Vasta aika näyttää kuihtuuko ilmiö tälläkin kertaa alkuinnostuksen jälkeen kasaan, vai jääkö se pysyvämmäksi osaksi suomalaista päihdekenttää.

no gasIlokaasun ympärillä käyty julkinen keskustelu on ollut saman tyyppistä kuin muunkin huumeuutisoinnin kohdalla. Lehdet vaativat nopeita toimia ja rangaistuksia, kansa kyselee miten tällaisesta saa julkisesti edes puhua. Peräänkuulutetaan sensuuria ja rajoja, ”lailliselta päihteeltä” halutaan katkaista toimintamahdollisuudet mahdollisimman nopeasti. Suhteellisen kevyillä lähtötiedoilla saadaan aikaiseksi suuri tunne, pelko tuntemattomasta ohjaa keskustelua ja yleistä mielipidettä. Samalla se kuitenkin myös rajaa mahdollisuuksia aitoon vuorovaikutukseen ja tilanteen avaamiseen. Tämä virhe tehtiin jo kannabiksen kohdalla, mitä voitaisiin tällä kertaa tehdä toisin?

1. Kuunnellaan. Ilokaasun käyttäjiä, satunnaisempia ja säännöllisempiä on olemassa. Miten he ovat ilokaasun kokeneet päihdekäytössä? Mitä riskejä ja haittoja he tunnistavat? Millä riskejä ja haittoja pyritään hallitsemaan käyttäjäpiireissä?

2. Levitetään asiallista tietoa.
Ilokaasuun liittyvää tutkimustietoa on saatavilla, vaikka se rajautuukin melko vahvasti ilokaasun lääketieteelliseen käyttöön. Säännöllisemmän käytön vaikutuksista voi pyrkiä hakemaan tietoa vaikka Espanjasta, jossa bilekäyttö on ollut pinnalla jo pidempään. Tiedon tarkoituksena ei ole pelotella ketään, vaan tarjota työkaluja käyttäjille tai kokeilemisesta kiinnostuneille omien valintojen pohjaksi. Asiallinen tieto antaa myös ammattilaisille ja käyttäjien läheisille mahdollisuuksia arvioida ja käsitellä ilmiötä.

3. Pidetään jalat maassa.
Ilokaasu ei ole suinkaan ainoa päihdyttävä, inhaloitava aine, jota Suomessa on mahdollista ostaa tavallisista kaupoista. Silti esimerkiksi imppaus on melko marginaalinen ilmiö. Laillisen päihtymisen mahdollisuus ei siis itsellään vielä välttämättä johda päihdeaaltoon tai laajaan ongelmaan. Sen sijaan jokaista kohuotsikkoa tai hysterian herättelyä kohtaan saadaan suuri joukko panikoivia läheisiä. Asiallisella ja faktoihin perustuvalla tiedotuksella parannetaan myös käyttäjien huolestuneiden omaisten asemaa.

Historia on osoittanut, että pelkkä laillisuus tai laittomuus ei riitä päihteiden käyttöä sääteleväksi tekijäksi. Tarvitaan vuorovaikutusta, keskusteluyhteyttä ja ennen kaikkea luotettavaa tietoa. Meillä päihdetyön ammattilaisilla on mahdollisuudet vaikuttaa siihen, minkälaista tietoa on saatavilla, mutta päätöksen käytöstä tai käyttämättä jättämisestä tekee kuitenkin aina yksilö itse.

Petra P./ Ehkäisevän huumetyön suunnittelija, YAD ry

Lue lisää! SPR:n ilokaasutiedote: Ilokaasutiedote

Kokemusasiantuntija antaa tarinalle kasvot

Mielenterveys- ja päihdetyössä on viime vuosina nostettu yhä enenevissä määrin esiin ajatusta kokemuasasiantuntijatoiminnasta. Kokemusasiantuntijalla tarkoitetaan henkilöä, joka on joko itse tai esimerkiksi omaisena läpikäynyt jonkun päihde- tai mielenterveysongelman, ja on halukas jakamaan kokemaansa muiden kanssa. Kokemusasiantuntijat voivat osallistua esimerkiksi erilaisten hoitojen kehittämiseen, kouluttaa tulevia terveys- ja sosiaalialan ammattilaisia eri asiakasryhmien kohtaamiseen ja yleisesti toimia muiden samassa elämäntilanteessa olevien äänitorvena.

YAD ry:ssä ajatus kokemusasiantuntijoista ei ole lainkaan vieras. Toiminnassa on alusta saakka ollut mukana kokemustaustaisia henkilöitä niin työntekijöinä kun vapaaehtoisinakin. Päihdetaustaisten ns. ”katutietoa” on jaettu muille vapaaehtoisille koulutuksissa ja materiaalien kautta, ja se on ollut keskeinen osa YAD ry:n tietopohjaa. Vaikka kokemustieto onkin yhden ihmisen (ja mahdollisesti hänen lähipiirinsä) subjektiivinen näkökulma, täydentää se hyvin laajempiin otoksiin perustuvaa tutkimustietoa. Lisäksi kokemustieto tuo esiin sellaisia ihmisen elämänkulkuun ja tunnereaktioihin liittyviä yksityiskohtia, jota laajempia massoja käsittelevällä tutkimuksella on vaikea saada esiin.

Kokemusasiantuntijatoiminnasta voi parhaimmillaan olla hyötyä myös kokemusasiantuntijalle itselleen. Toiminnan kautta voi arvioida myös itse omaa menneisyyttään, ja luoda uusia merkityksiä koetulle. Päihdetaustaa ja siihen liittyviä asioita pidetään usein häpeällisinä, mutta kokemusasiantuntijuus tuo koetulle ja eletylle uuden lisäarvon. Kokemusasiantuntija voi olla mukana helpottamassa samassa asemassa olevien tilannetta, ja jopa ennaltaehkäisemässä koko ongelmaa.

On olemassa sanonta siitä, että ”kissat eivät pidä kaunopuheisena ketään, joka ei osaa maukua”. Sama pätee myös eri ihmisryhmiin. Omalla puhetavalla, omalla kielellä ja omien arvojen kautta rakennettu päihdekasvatus tavoittaa parhaiten myös päihdemyönteiset nuoret.  Kokemusasiantuntija, joka voi nähdä maailman nuoren silmin ja samaistua nuoren tunnetiloihin, pystyy innostamaan nuoren aivan toisenlaisiin päihdekeskusteluihin ja omien mielipiteiden tuulettamiseen kuin teoriatietoon tukeutuva ammattilainen. Toisaalta taas teoriatiedon kautta voidaan tarkastella suuria kokonaisuuksia ja todennäköisyyksiä. Paras lopputulos saadaan, kun kokemusasiantuntijat ja ammattilaiset yhdistävät tietopohjansa ja työpanoksensa.

Kokemusasiantuntijuuden ehkäisevässä päihdetyössä ei ympyroi_narkomaanitarvitse rajoittua vain entisen käyttäjän oman elämäntarinan jakamiseen. Varsinaisten elämän sattumusten ohella kokemusasiantuntijalla on myös valtavasti tietoa eri taitekohdista elämässään. Missä kohtaa valitsisi toisin? Millaista tietoa olisi tietyssä elämänvaiheessa kaivannut? Oliko apua saatavilla? Oliko ammattilaisten kohtaaminen kunnioittavaa? Oman käyttötaustan ja sieltä kumpuavan tietouden pohjalta voidaan rakentaa väline päihdekeskustelujen toteuttamiseen. Luennon sijaan tavoitteena on keskustelu, jossa osallistujat punnitsevat omia valintojaan, asenteitaan ja toimintamallejaan.

Uutta mallia kokemustaustaisten ehkäisevään päihdetyöhön rakennetaan YAD ry:n RAY- rahoitteisessa Kokemusasiantuntijuus ehkäisevässä päihdetyössä – projektissa 2013-15. Projektiin haetaan kahta työntekijää, joiden tehtävänä on yhteistyössä päihteiden käytön lopettaneiden nuorten aikuisten kanssa luoda ja testata erilaisia työkaluja ehkäisevään päihdetyöhön. Lisäksi projektin tavoitteena on tehdä yhteiskunnallista vaikuttamistyötä, toimia äänitorvena entisen päihteiden ongelmakäyttäjän asemasta 2010-luvun Suomessa sekä mahdollistaa kansalaistoiminnasta kiinnostuneiden nuorten aikuisten kansalaisvaikuttaminen.

Kiinnostaisiko juuri sinua työskennellä päihdetaustaisten nuorten aikuisten kanssa? Onko yhdistystoiminta sinulle tuttua? Entä päihderiippuvuuteen liittyvä problematiikka? Jos vielä projekti- ja kehitystoiminta kiinnostavat, voit hyvinkin olla etsimämme henkilö! Haemme ensisijaisesti hyvää tyyppiä täydentämään YAD-perhettämme. Henkilöä, jolle koulutustoiminta ja verkostoyhteistyö ei ole vierasta, mutta myöskään pulkkamäki tai telttaretki eivät ole mahdottomia työtehtäviä. Haemme henkilöä joka paitsi kuuntelee, myös tarvittaessa auttaa tulemaan kuulluksi. Ja ennen kaikkea henkilöä, jolle käyttötaustainen nuori vapaaehtoinen ei ole vain asiakas vaan yhteistyökumppani.

Tarkemmat tiedot ja hakuohjeet löydät täältä: http://www.mol.fi/paikat/Job.do?lang=fi&jobID=8152233&index=2&anchor=8152233

 

– PetraP. Toiminnanohjaaja, Tampere-

kokemus

 

p.s. Tiedoksi sinulle, joka päädyit viime viikolla blogiimme hakusanalla ”Onko YAD hyvä työpaikka?”. Kyllä on, hakemusta vaan tulemaan. 🙂

Terveisiä festareilta

Olipa kerran kesä 2012. Kelien perusteella sitä oli enimmäkseen hieman hankalaa tulkita kesäksi vaan pikemminkin tuntui siltä, että kevään jälkeen saapuikin syksy. Pari tekijää kuitenkin paljastivat, että todellisuudessa kesä oli käsillä. Toinen oli Suomen vuodenaikakulkuun pakollisena lisävarusteena tuleva kahden viikon valoisa aika ja toinen oli YAD: n festareilla kirmaavat vapaaehtoiset , jotka oli jälleen kerran päästetty infopisteineen vapaaksi laiduntamaan pitkän syystalvikeväisen odotuksen jälkeen. Infopisteitä oli havaittavissa laajalla alueella aina eteläisestä Espoosta puolen Suomen pääkaupunkiin Ouluun, ja idästä Joensuun iloiselta saarelta suuren veden äärelle Poriin.

Infopisteillä uurasti tänä sateiden uurtamana kesänä 45 ah aina niin reipasta ja fiksua yadilaista. Infopiste tietoineen ja taitoineen oli esillä 13 festarilla. Palautteiden mukaan meininki on noudattanut samaa hyvää yad- linjaa mihin on totuttu vuosien varrella. Uusia tuttavuuksia on solmittu, suklaa on maistunut ja festareiden musatarjonnasta on otettu kaikki irti. Kaiken kaikkiaan homma on toiminut niin kuin pitääkin.

Infopisteillä kohdattiin kesän aikana jälleen kerran paljon festarikansaa. Yhteensä pisteillä kävi 1856 henkeä, joka on keskimäärin noin 143 kävijää per festari. Eniten kontakteja syntyi Lahden Summer Upissa.  Lahden nuorisotoimi oli järjestänyt festareiden yhteyteen päihteettömän hengailualueen, joka kuuleman mukaan toimi aivan loistavasti. Summer Up oli ensimmäistä kertaa mukana YAD: n kesäkiertueella, mutta toivottavasti ei viimeistä. Myös isoimmilla kekkereillä eli Provinssissa ja Ilosaaressa mustakeltainen telttamme houkutteli reilun puoleisesti kävijöitä. Itse asiassa paria festaria lukuun ottamatta taisi porukka päästä aktiivisesti tekemään huumetestejä ja liimailemaan vesitatskoja eri ruumiinosiin.
Huumetestit näyttävät vetävän infopisteelle eniten porukkaa. Yli puolet pisteellä kävijöistä teki huumetestin. Huumetestien suosituimmiksi aiheiksi nousivat oma käyttö, kohtuukäyttö sekä huumeet ja rikollisuus. Huumetestin uudistunut systeemi otettiin vastaan enimmäkseen positiivisesti. Siitä pyritään kehittämään ensi kesäksi palautteiden pohjalta vieläkin parempi.
Keskustelujen kartoituksen perusteella keskustelujen fiilis oli lähes poikkeuksetta hyvä tai melko hyvä. Uusia ajatuksia ja näkökulmia heräsi kävijöissä melko paljon tai jonkin verran.

Kesän muita uusia juttuja infopisteellä olivat festariblogi sekä myssy pois silmiltä- kampanja. Blogit koettiin hieman samankaltaisina eikä niissä ollut tarpeeksi asennetta. Niiden välityksellä sai hyvän kuvan infopistetyöstä, mutta kirjoitusohjeet koettin rajoittavina. Tulemme pohtimaan jonkinlaisia korjausliikkeitä ensi kesäksi. Festariblogi otettiin yleisesti kuitenkin vastaan positiivisesti ja sen koettiin sopivan hyvin festarityöhön.
Myssy pois silmiltä- kampanja oli mielestäni festareiden osalta onnistunut. Nimiä kerättiin infopisteillä yhteensä 233 kappaletta. Palautetta saimme tämänkin osalta ihan mukavasti. Otamme vastaisuudessa huomioon saamamme kehitysehdotukset, jos vastaavanlaisia kampanjoita pistämme pystyyn.

Syksy on jo ovella ja paluu arkeen on nyt reaalitodellisuutta. Ja sieltä se joulukin tulla jollottelee lähitulevaisuudessa. Kesän mukavat muistot ja antoisat kokemukset kantavat kuitenkin vielä pitkään arjen aherruksen lomassa. Ja tokihan yadilaista meininkiä on tarjolla vaikka kelit (hyvin vähän) viilenevätkin. Paikallisosastojen toiminta aktivoituu ja kaikenmoisia koulutuksia on luvassa. Niistä löydät tarkemmin infoa YAD: n nettisivuilta. Ainakin kannattaa ensi kesää varten käydä päivittämässä tietojaan infopistekoulutuksissa, joissa voi myös fiilistellä vanhojen tuttujen kanssa muistelmia menneiltä festareilta ja tutustua uusiin kivoihin yadilaisiin.
Vielä lopuksi suuret kiitokset kaikille vapaaehtoisille tekemästänne tärkeästä työstä!

Tuomas Laine
Oppisopimustyöntekijä

DW2 HagisHQ Salutes!

Koska tekstin otsikko voi olla vaikeasti aukeava tahi ymmärrettävä, jatkan samalla rutinoituneella kaavalla kirjallista itseilmaisuani. Eli vastuu siitä ymmärtääkö ja miten ymmärtää sivulla näkyvän tekstin siirtyy välittömästi lukijan näyttöpäätteelle taivutetuille harteille. Tämän vastuuvapauslausekkeen myötä uskallan jatkaa epäjohdonmukaisten ja asiasisällöttömien sanaliittojen kirjoittamista interwebin ihmeelliseen maailmaan.

Olen Ville, juuriltani ja tavoiltani pesunkestävä landespede. Lokaationi on Helsingin Hakaniemessä sijaitseva YAD:n toimisto, jossa kera työparini pyöritämme DanceWise2- hanketta. DW2 on pyörinyt nyt reilun vuoden päivät ja minä olen pyörinyt YAD:n palkkalistoilla saman verran, pyörimme molemmat vielä ainakin vuoden 2013 loppuun saakka. Toimintaa on laidasta laitaan; nuorisotalojen dj-kouluista S|DEFFECT -konemusabileiden kautta metsäfestivaaleille jalkautumiseen. Hankkeen eri osa-alueet jaksottuvat mukavasti eri vuodenaikoihin; syksyllä pyörähtävät dj-koulut, vuoden vaihteen jälkeen järkätään S|DEFFECTit, keväällä valmistaudutaan kesän jalkautuvan tiimin keikkoihin ja kesällä kyseinen joukko suuntaa muutamalle metsäfestivaalille pitämään bilekansasta huolta. Näiden välissä ja aikana edustamme erilaisissa tapahtumissa ja pidämme infopisteitä. Tämän kaiken mahdollistaa motivoitunut, aktiivinen ja aivan mahtava vapaaehtoisten ryhmä, jota ilman vaeltaisimme tietokoneisiin telakoituneena bittiavaruudessa suunnitelmien pysyessä vain suunnitelmina. Tämä loistotiimi on nimettu DW-Crewiksi ja jo pelkkä nimen mainitseminen nostaa onnenkyyneleen silmäkulmaan sekä saa aikaan ylpeyden kihelmöinnin sydänalassa. Kiitos.

Me, projektityöntekijät YAD:n armosta, työskentelemme pääosin toimistolta käsin pyöritellen papereita, numeroita ja tiedostoja parhaan kykymme mukaan. Suunnittelemme toimintaa ja osallistumme toteutukseen aina kun se on mahdollista, joten konttorirotilla ei todellakaan ole tylsää! Koska hankkeen olennaista roolia näyttelee taidemuotonakin tunnettu musiikki, se on vahvasti läsnä myös tavallisessa työpäivässä. Toimistolla on tällä hetkellä neljä vinnyylisoitinta, kaksi cd-dekkiä, pari mikseriä, vanhan liiton boombox-mankka, kasa vinyyleitä sekä c-kasetteja. Hiljaisia hetkiä Hakaniemen HQ:ssa ei siis juurikaan ole. Jostain syystä toimistoplaylistin ovat vallanneet erityisen huonot biisit, joita etsistään niin vapaa-ajalla kuin lakisääteisillä kahvitauoillakin. Tällä hetkellä piikkipaikkaa pitää väkevällä otteellaan eräs Tampesterilainen ryhmittymä, jonka nimeä en viitsi tässä ilmoille päästää. Ne tietää jotka tietää ja olkaa onnellisia te jotka ette tiedä!

Työnteon ohessa kannamme huolta ympäristöstä ja yhteiskunnasta. Tällä hetkellä toimiston ikkunalaudalla on rivi toimisto-olosuhteita uhmaavia chilejä, jotka sitovat raskaan ja aika-ajoin katkonaisen hengityksen sivutuotteena syntyvän hiilidioksidin itseensä. Näin ollen toimiston katossa ammottanut otsoniaukko onkin pienentynyt arviolta 60 prosenttiyksikköä. Tutkijat suosittelevatkin Rio+20 -kokouksen osallistujia tutustumaan YAD:n ratkaisuun osana kestävän kehityksen kansainvälistä prosessia. Yhteiskunnallisen panoksen olemme antaneet tekemällä empiiriisen kokeen aiheesta ”Mitä jos kaikki valta annettaisiin muurahaisille?”. Avaruusajan teknologian tarjoamasta mahdollisuudesta huolimatta muurahaisten puhemies ilmoitti muutaman kuukauden jälkeen heidän lopettavan uuden uljaan yhteiskunnan luomisen. Virallisesti syyksi ilmoitettiin huonontuneet työolosuhteet, hallinnon korruptoituneisuus sekä valtionavun lakkauttaminen. Nimettömät lähteet sisäpiiristä kuitenkin kertoivat kehittymisen esteeksi nousseen joidenkin edustajien vaatimukset sulkea hallinollisen alueen rajat muiden pesien muurahaisilta. Tämän, epäonnistuneeksikin luonnehditun, kokeen jälkeen olemme päättäneet perustaa toimiston kaakkoiskulmaan matofarmin yleisen selkärangattomuuden kunniaksi.

Lisää mukahauskaa ja pitkin lausein täytettyä kirjoittelua osoitteessa dancewise.fi

Ville, projektityöntekijä
DanceWise2
Helsinki

Myssyt pois silmiltä. Uusi blogi puhkeaa kukkaan!


Viime viikot YAD:n toimipisteillä on tiiviisti hiottu kannabiskannanottoamme ja siihen liittyvää kampanjamatskua julkaisukuntoon. Nyt on valmista, eli kannanottoa voi ladata nettisivuiltamme, keskusteluun osallistua Myssy pois silmiltä -facebook ryhmässä tai halutessaan allekirjoittaa nettiadressin.

Kannanotossamme painotamme monipuolisia keinoja kannabishaittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Näkemyksemme ovat kuitenkin aiheuttaneet jo melkoista hämmennystä.

Yksi kolmesta kehittämisehdotuksestamme on kannabiksen käytöstä kiinnijäävien rikosoikeudellisten (ja muidenkin) seuraamusten kohtuullistaminen. Esitämme, että huomautusmenettely pitäisi ottaa laajempaan käyttöön sakkorangaistuksen sijaan. Näemme tärkeänä, ettei kiinnijääminen johtaisi narkomaanileiman lyömiseen henkilöihin, jotka saattavat olla hyvin asiansa hoitavia, täysin tavallisia ihmisiä. Sekä tutkimuksissa, että kannabisaktivistien omilla foorumeilla nousevat esiin kokemukset, joissa viranomaisten toimenpiteet ovat toisinaan täysin ylimitoitettuja kannabiksen käytöstä epäiltyjen kohdalla.

Ongelmallisena näemme myös poliisirekisterien vuodot ulkopuolisille, joilla tietoihin ei pitäisi olla mitään pääsyä. Näihin epäkohtiin puuttumisen YAD näkee tarpeellisena, ja on niiltä osin samoilla linjoilla kannabismyönteisten ryhmien kanssa. Ilahduttavaa tässä kampanjassa onkin ollut hyvässä yhteistyöhengessä käydyt keskustelut kannabisaktiivien kanssa. Tämä ei tarkoita sitä, että YAD olisi kääntänyt kelkkansa huumeiden käytön ehkäisyyn liittyvien tavoitteidensa suhteen tai yllyttäisi lakien rikkomiseen. Näemme vain, että  kannabiksen käytön seurauksia voisi kohtuullistaa ja  käyttäjien oikeusturvan tulisi toteutua nykyistä paremmin.

Tämä linja on tosiaan herättänyt kysymyksiä siitä, että ollaanko nyt puolesta vai vastaan ja voivatko huumeidenvastaisesti ajattelevat enää luottaa YAD:iin? Toisaalta olemme saaneet palautetta siitäkin, ettei kannanotossa ole riittävän rohkeita avauksia, vaan tyydytään toimenpiteisiin nykylainsäädännön raameissa. No tekipä niin tai näin niin selvää on se, että kaikkia ei voi, eikä tulekaan, miellyttää.

YAD:n linja on pitkälti entisensä. Jo yhdistyksen varhaisina vuosina 80 -luvun lopulla YAD:n aate muotoiltiin tähän tapaan: ”Huumeita vastaan -huumeiden käyttäjän puolella”.  Henki on edelleen sama.  Vaikka YAD:n tavoitteena on edistää huumeetonta elämää, sitä ei tehdä sulkemalla silmät realiteeteiltä tai käyttäjien asemaa ja oikeusturvaa polkemalla. Siksi yleisinhimilliset perustelut ja arvot heijastuvat YAD:n tavoissa käsitellä huumausainekysymyksiä.

Samaan hengenvetoon on kuitenkin todettava, että vastuullisessa päihdepolitiikassa säännellään ja rajoitetaan eri päihteiden käyttöä yhteiskunnan ja sen jäsenten, eli meidän kaikkien parhaaksi. Huumeita, tässä tapauksessa kannabista käyttävä henkilö on tehnyt valinnan toimia lainvastaisesti ja siten tiedostaa, että joitain seuraamuksia valinnasta saattaa koitua. Näiden seuraamusten tulee olla kuitenkin tolkullisessa mittasuhteessa rikokseen nähden. Käyttörikossakkoon liittyvä menettely on monivaiheinen oikeuteen asti menevä prosessi, jonka voisi korvata kannabiksen käytöstä tai omaan käyttöön viittaavasta hallussapidosta, poliisin antamalla huomautuksella. Toistuvasti kärähtäville hyödyllisempää voisi olla ohjaus matalankynnyksen palvelujärjestelmän piiriin pohtimaan omaa käyttöään, etenkin jos käyttö johtaa jatkuvasti tekemisiin virkavallan kanssa. Näihin matalankynnyksen palveluihin viittaamme kannanottomme toisessa kohdassa. Ihan oma haasteensa on sitten saada hoitoonohjauskäytännöt toteutumaan nykyistä paremmin huumausainerikoksista kiinnijääneiden kohdalla. Siihenkin toivomme toki aidosti toimivia malleja.

Tällä avauskirjoituksella haluaisin korostaa kaikille, joita linjavalintamme on hämmentänyt, että ehkäisevään huumetyöhön voi ja meidän mielestä pitää kuulua myös huumeiden käyttäjien hyväksyminen ihmisinä ja huolehtia siitä, ettei järjestelmämme ehdoin tahdoin syrjäytä ketään liioitelluilla toimenpiteillä. Ei voi olla niin, että käytöstä kiinnijäämisen seuraukset syrjäyttävät varmemmin kuin itse huumausaineenkäyttö. Ehkäisevää työtä on siten muukin kuin pelkkä huumeidenkäytön ehkäisy.

Myssy pois silmiltä –kampanjaa toteutetaan tämän kesän ajan festarityössämme, netissä keskustellen ja nimiä keräten. Syksyllä vedämme yhteen kampanjan tulokset ja toimitamme tiedotteen sekä kerätyt nimet kansanedustajille ja ministereille. Sitä ennen toivon, että sinäkin kommentoit, kysyt tai otat kantaa!

Rosita Juurinen

YAD Youth Against Drugs ry / toiminnanjohtaja

Lue koko kannanotto ja sen taustamateriaalit täältä.

Facebook ryhmä: www.yad.fi/myssy

Nettiadressi: www.adressit.com/ota_kantaa_kannabikseen