Festareilla saa puhua huumeista

Kiinnostaako huumeet -blogi jää kesätauolle, mutta fessublogi käy sen sijaan kuumana koko kesän – yadilaiset päivittävät sinne reissukertomukset joka festarilta, jonne YADin infopisteteltta pystytetään.
–>> www.yadinfopisteilla.wordpress.com

 

YAD YOUTH AGAINST DRUGS RY:N perinteikäs festarikiertue kattaa tänä ke­sänä 13 festaria. Infopisteellä ei valisteta eikä tuputeta huumetietoa, mutta keskusteluun tarjoutuu mahdollisuus huumetesti-nimisen kysymyspatte­riston avulla. Huumetestissä saa valita itseään kiinnostavan aiheen pohdit­tavaksi. Palkinnoksi huumetestistä saa valita kortsun tai korvatulpat. Tänä vuonna RFSU tuki YADin festarityötä lahjoittamalla 1600 kortsua fessuilla jaettavaksi! Info­pisteellä on tarjolla lisäksi monenmoista sälää, asiattomista tarroista erittäin asiallisiin vesitatskoihin.

Infopisteellä on mahdollisuus vastata myös Huumeet festareilla 2017 -kyse­lyyn, jolla kartoitetaan kokemuksia päihteiden/päihtyneiden kohtaamisesta festariympäristössä, mielipiteitä kannabiskysymyksissä sekä toiveita päihde­työn eri muodoista festareilla. Kysely on luottamuksellinen, siihen vastaa­malla saa suun makiaksi ja sen tuloksia käytetään huumetyön kehittämiseen.

YADIN INFOPISTEELLÄ KANNATTAA PIIPAHTAA ja siellä saa myös viipyä jutel­len, pelaten, kokeillen jonglöörausvälineitä tai muuten vain oleillen.

Jos siis osut jollekin seuraavista festareista, käy moikkaamassa yadilaisia.

 27.–28.5. Maailma Kylässä, Helsinki
9.–10.6. Purpflash, Kouvola
22.–24.6. Nummirock, Kauhajoki
29.6.–1.7. Provinssi, Seinäjoki
29.6.–1.7. Haapavesifolk, Haapavesi
7.–9.7. Kosmos, Ristiina
13.–15.7. Suomi Pop, Jyväskylä
14.–15.7. Summer Up, Lahti
14.–16.7. Ilosaarirock, Joensuu
28.–29.7. Puntala, Lempäälä
28.–29.7. Qstock, Oulu
4.–6.8. Jurassic rock, Mikkeli
18.–19.8. Blockfest, Tampere

Hyvä muistutus inhimillisyydestä

Rohkeutta, näkökulmaa, uskoa omaan tekemiseen, taitoa ottaa puheeksi, kykyä kohdata paremmin ja uusia oivalluksia. Kallisarvoisia asioita ammattilaiselle, joka työssään kohtaa päihdeongelmaisia ihmisiä. Miten kohdata oikein ihminen, jolla on selvästi päihdeongelma? Miten häntä voisi auttaa parhaiten? Voiko siitä edes mainita suoraan? Tuttuja kysymyksiä, joihin on kuitenkin kovin vähän tarjolla suoria vastauksia. Postauksen otsikko on kommentti, jonka saimme palautekyselyyn erään käyntimme jälkeen. Siitähän tässä oikeasti pohjimmiltaan on kyse, inhimillisyydestä ja ihmisestä ongelman takana. Ihmisestä, joka ansaitsee tulla kohdatuksi oikein ja kunnioittavasti huolimatta siitä, käyttääkö hän huumeita.

Olemme Tampereella kouluttaneet Toni-kohtaamiskoulutuksella jo työskenteleviä sote-alan ammattilaisia että alalle opiskelevia loppuvuodesta 2016 alkaen, Tonia pilotoitiin ensimmäisen kerran Kamavapailla lokakuussa 2016 ja palaute on ollut siitä asti huikean hyvää. Toni antaa siis ammattilaiselle valmiuksia kohdata ja ymmärtää. Sitä koulutetaan kokemusasiantuntijaparin voimin ja keskiössä ovat kokemusasiantuntijoiden omat kokemukset ja toipumispolku, joka jokaisella on erilainen.

Koulutuksia on tehty tänä vuonna yhteensä 11 kappaletta ja niitä on ollut kuuntelemassa 130 kuulijaa ensihoitajaopiskelijoista lastensuojelun ammattilaisiin. Mukaan mahtuu niin lähihoitajiksi opiskelevia, nuorisoalan työntekijöitä kuin tulevia sairaanhoitajia. Koulutus mahdollistaa kuulijoilleen sen, että he pääsevät tarkastelemaan omia asenteitaan, esittämään kysymyksiä ja ennen kaikkea, hyödyntämään kokemusasiantuntijan kullanarvoista kokemustietoa.

Tämä on hyvä lopettaa muutamaan kommenttipoimintaan palautekyselystä, näissä tiivistyy se, mitä me Exp2:ssa haluamme tarjota:

”Aiheena ”kuinka kohdata huumeriippuvainen” on todella tärkeä, eikä siitä juuri ole tietoa, kuinka riippuvaiset itse toivoisivat heitä autettavan. Kohtaamisen laatu on kuitenkin ratkaisevassa asemassa siinä, hakeutuuko tai jatkaako riippuvainen hoitoa. Joskus vääränlaisella kohtaamisella voi olla kohtalokkaat seuraukset.”

”Siinä hyvin tiivistettiin ja samalla avattiin kuinka me voimme tulevina sairaanhoitajina parhaiten auttaa päihderiippuvaista. Kokemusten ja tarkkojen tuntemusten ja ajatusten pohjalta oli helpompi ymmärtää mitä he toivovat auttavalta taholta.”

”En ole aikaisemmin tavannut ihmisiä, jotka avoimesti ovat sanoneet olleensa huumeriippuvaisia tai kokeilleet ns. kovia huumeita, joten tämä auttoi ymmärtämään mitä riippuvaiset käyvät läpi elämänsä aikana.”

”Elävät olemassa olevat kokemukset ja tarinat auttavat paremmin ymmärtämään päihteiden käyttäjiä. En osaa valita yhtä asiaa mutta tuo koulutuskokonaisuus oli kyllä todella mukava, lämminhenkinen ja antoisa.”

Rakkaudella, Krista

Järjestöviestintää tiedolla, asenteella ja perstuntumalla

 

YAD on ehkäisevää huumetyötä tekevä nuorten järjestö. Joskus kuulee käytettävän sanaa ”huumevalistusjärjestö”, mutta aika kaukana onneksi ollaan 70-lukulaisesta raittiusvalistuksesta. Tärkeintä vaikuttamistyötä on huumeisiin liittyvän tiedostavuuden lisääminen ja itsenäiseen, kriittiseen ajatteluun kannustaminen. Oman ajattelun tueksi YAD tuottaa tietomateriaalia, kampanjoita ja päihdekasvatusmenetelmiä.

 

Tiedon lisäksi tärkeintä on asenne. Sitä yadilaiset tartuttavat ympärilleen sekä henkisessä mielessä, että konkreettisemmin mm. pinssien, tarrojen ja vesitatskojen muodossa. Tarroja jaetaan vuosittain tuhansia, festareilla, kouluissa ja kaveripiireissä. Useimmat YADin tarroista ovat vapaaehtoisten ja harjoittelijoiden ideoimia tai suunnittelemia. Sieltä suunnalta irtoaa autenttisin ja anarkistisin asennemateriaali.

Parhaat ideat tarroihin kopataan lennosta. Joskus niitä hiotaan porukalla, joskus ne toimivat sellaisenaan. Meillä ei ole kampanjatyöryhmiä tai kovin kummoisia ohjeistuksia viestinnän toteuttamiseen. Asiat etenevät useimmiten perstuntumalla – eikä haittaa, jos homma menee toisinaan pyllylleen. Kokeilemalla oppii ja sitä paitsi pyllyjutut on aina pop, varsinkin tarroissa:

Tiedotusihmisen näkökulmasta parasta YADin viestinnässä on rohkeus ja vapaus toteuttaa ideoita carpe diem -temmolla, eli tarttuen käsillä oleviin asioihin heti, eikä pitkällisten palaveerausten jälkeen. Parasta on myös se, että viestintää toteuttavat kaikki yadilaiset – se on siis hyvissä käsissä ja mikä tärkeintä, YADin näköistä.

  • Saara M., järjestötiedottaja, YAD ry

PS. Allekirjoittanut ottaa mielellään vastaan tarraideoita ja muitakin ideoita viestinnän suhteen -> saara.mansikka-aho@yad.fi

Rakkaudesta lajiin

Sain tänään yllättäen pyynnön esitellä yhdistyksemme toimintaa kahdelle nuorelle naiselle. Suurena diaesitysten ystävänä olen tottunut esittelemään toimintaamme erilaisten kaavioiden ja kuvasarjojen kautta, mutta nyt, kun tilanne tuli vastaan ennakoimatta, jouduin tyytymään pelkän puheen voimaan. Kun olin esitellyt ehkäisevän huumetyön menetelmäkortteja jo tovin, totesi toinen kuulijoista, että ”sä taidat todella tykätä tästä työstä!” Ja oikeassa hän oli. Työtä voi tehdä monesta syystä, ja minulle yksi tärkeimmistä on rakkaus lajiin.sitaatti-minapystyvyys

Vaikka ajatus lähti menetelmäkorteista, niin eivät ne kortit sinällään mikään suuri intohimon kohde kuitenkaan ole. Sen sijaan siinä, mitä kortit minulle edustavat, aletaan olla hyvin lähellä sitä.

Vaikka päihdekeskustelussa aikuisella on hyvä olla perusfaktat kunnossa, ei päihdekasvatuksen tarvitse kuitenkaan olla mikään mörkö. Menetelmäkorttien tarkoitus on tehdä päihdekasvatusta, huumeisiin ja niiden käytön lieveilmiöihin liittyviä teemoja ja päihde- ja riippuvuusproblematiikan moninaisuutta helpommin lähestyttäviksi aiheiksi nuoren ja aikuisen välisissä keskusteluissa. Parhaimmillaan toiminnalliset, vuorovaikutukselliset menetelmät virittävät parviälyä ja vertaisjakamista. Ryhmän osasten erilaisia tietoja ja kokemuksia yhdistelemällä saadaan aikaiseksi enemmän kuin osiensa summa, ja parhaimmillaan oppijan roolissa ovat niin ohjaajat kuin ohjattavatkin.

minapystyvyysKasvatustieteissä puhutaan minäpystyvyydestä (self-efficacy). Minäpystyvyyden idea on kuvattu selkeästi ja kansantajuisesti mm. täällä, mutta yksinkertaistettuna se tarkoittaa uskoa omiin kykyihin. Minäpystyvyyden kautta voidaan ennustaa opintomenestystä melko hyvin. Toisin sanoen tyyppi, joka uskoo omiin kykyihinsä, myös onnistuu annetussa tehtävässä todennäköisemmin, kuin sellainen tyyppi, joka ei usko. Minäpystyvyys rakentuu sellaisista tekijöistä kuten aiemmat onnistumisen kokemukset, muiden henkilöiden onnistumisen tarjoama esimerkki, kannustus ja fysiologiset tekijät (kuten, ettei vatsanpohjassa kihelmöivä jännitys muutu paineen alla hyperventiloinniksi).  Minäpystyvyyden termi on minulle melko uusi, mutta siitä on samalla tullut nopeasti tärkeä. Maailma tarvitsee minäpystyvyyttä.

Koko homman punainen lanka tulee tässä: parhaimmillaan menetelmäkortit tuovat ammattilaisille arkipäiväiseen työhön sellaisen elementin, joka tukee heidän minäpystyvyyttään suhteessa päihdekasvatukseen – tunnetta siitä, että tähän pystyn ja tässä onnistun. Nuorisotyön ydin ja johtava ajatus on puolestaan tukea ja edistää prosessia, jossa nuoret rakentavat itse omaa minäpystyvyyttään suhteessa omaan elämäänsä. Päihdekasvatus kulkee tässä mukana yhtenä elementtinä, osana yleistä kasvatustehtävää. Kaikki, mitä meillä ammattilaisilla ja aikuisilla, mutta myös teillä vertaisilla ja ystävillä, on tehtävissä sen eteen, että nuorilla on rohkeutta uskoa itseensä ja omiin kykyihinsä, on äärimmäisen tärkeää. Kannustavana esimerkkinä uskosta itseen ja omiin mahdollisuuksiin elämässä voit toimia juuri sinä.

– Petra Karinen, Ehkäisevän huumetyön suunnittelija, YAD

Light-nuorisotyötä?

Olen kiitollinen siitä, että saan työskennellä nuorten kanssa. Se, että saa elää arkea nuoren rinnalla ja saattaa nuorta kasvamaan, kasvattaa myös kasvattajaa. Viimeiset pari vuotta ennen YAD:lle tuloani työskentelin kunnallisessa nuorisotyössä pienessä keskisuomalaisessa maalaispitäjässä. Nuoret opettivat minulle jatkuvasti asioita elämästä ja itsestäni. Nuoret haastoivat ajattelemaan, keskustelemaan ja perustelemaan. Monet kasvokkain tapahtuneet kohtaamiset ja yhdessä kuljetut matkat ovat piirtyneet mieleen ja sydämeen.

14627899_10154436055321043_780012484_n

Tässäpä pieni #tb-hetki viime kevään tunnelmiin (ote kolumnista Hankasalmen sanomissa 31.3.2016):

Rakas nuori,

…Olen oppinut sinulta paljon. Sinun surusi on rutistanut minunkin sydäntäni kasaan, ja sinun ilosi saanut sen hypähtelemään riemusta. Olen jännittänyt puolestasi, ollut huolissani sinusta ja pakahtunut ylpeydestä onnistuessasi…

20160519_204916Nyt takana on kohta puoli vuotta verkkovapaaehtoistyön suunnittelijan pestiä. Työtä, jossa kohtaan nuoria ympäri Suomen verkon välityksellä päivittäin, mutta suurinta osaa en koskaan tapaa kasvotusten. Ennakkoon ajattelin, että tämä olisi jotenkin ”kevyempi ja ei-niin-syvälle-menevä” tapa tehdä nuorisotyötä. Että vaikka huumeet aiheena eivät ole kevyimmästä päästä, en kuitenkaan tapaisi nuoria jatkuvasti kasvotusten, joten kanssakäyminen olisi jotenkin pinnallisempaa. Miten väärässä olinkaan. Ja miten onnellinen olenkaan siitä, että olin niin väärässä. Toki osan nuorista kanssa kohtaamisemme verkossa ovat satunnaisia ja olemme vuorovaikutuksessa vain hetken aikaa, mutta niinhän se on kasvokkainkin tapahtuvassa nuorisotyössä ja elämässä ylipäätään.  Kyllä, monet verkossa tapahtuvat kohtaamiset ja yhdessä kuljetut matkat tulevat piirtymään tiukasti mieleeni ja sydämeeni. Ja miten iso ilo onkaan ollut tavata muutamia Street Teamilaisia myös kasvotusten. Jännä, miten voi tuntua saman tien niin tutulta, vaikkei ole koskaan nähnyt toista tai edes kuullut toisen ääntä.

Kiitos Street Teamilainen, että sen lisäksi, että teet arvokasta vapaaehtoistyötä ehkäisevässä huumetyössä, jaa14696938_10154436048316043_2113901000_nt kanssani arkeasi.  Kerrot kuulumisiasi, ilojasi ja huoliasi, snappaat tai whatsappaat. Minä todellakin jännitän sinun jalkapalloturnaustasi tai tulevaa koettasi. Olen huolissani sinusta kun toipumisessasi tulee takapakkia. Pakahdun ylpeydestä, kun pidät koulussa onnistuneesti esitelmän, palautat hienon videon tai kerrot rohkaistuneesi juttelemaan ventovieraalle. Kiitos, että opetat ja kasvatat minua.

Olisi mahtavaa tavata sinua kasvotusten. Mutta ei meidän tarvitse nähdä toisiamme ollaksemme toisillemme olemassa. Olet minulle tärkeä, missä oletkin. Tiedä, että voit jatkossakin ottaa minuun yhteyttä.

Minusta on hienoa, että on monenlaisia tapoja kohdata ihmisiä, ja monenlaisia väyliä tehdä nuorisotyötä. Mielestäni sekä kasvokkain että verkossa tehtävä työ tukevat toisiaan, niitä on turha asettaa vastakkain ja kilpailemaan toistensa kanssa. Tärkeämpää on tehdä kaikissa ympäristöissä työtä siten, että nuorille joka puolella Suomea tulee sellainen olo, että voin ottaa yhteyttä keneen tahansa nuorten kanssa työtä tekevään aikuiseen ja tulen kohdatuksi omana itsenäni, saan jakaa arjen iloni ja suruni, sekä minua osataan auttaa/ohjata avun piiriin silloin kun sitä tarvitsen. Olipa elämäntilanne tai olosuhteet mitkä tahansa. Aito kohtaaminen ei ole kiinni fyysisestä ympäristöstä, verkosta tai käytetyistä välineistä. Se on kiinni ihmisistä.sieppaasuomi

Nuoren tulee voida luottaa nuorisotyöhön, missä ja milloin tahansa.  Ollaanhan siis jokainen #hupparikansanpuolella.

Voi hyvin,
Anne Hämäläinen
Verkkovapaaehtoistyön suunnittelija
YAD Youth Against Drugs ry.

Ehkäisevää huumetyötä festareiden humussa

Kadunvarsiin sekä virtuaalimaailmaan ilmestyneet festarimainokset esiintyjäkattauksineen ovat varma kesän merkki! Festarijärjestäjien päristellessä viidakkorumpujaan myös YAD varustautuu kesäkiertueeseen. Viime viikonloppuna koulutettiin 25 uutta vapaaehtoista tekemään ehkäisevää huumetyötä festareilla ympäri Suomen. YADin infopiste pystytetään kesällä 2016 15:lle festarille yhteensä 61 vapaaehtoisen voimin.

419Tänä vuonna YAD herättelee festariväkeä pohtimaan kannabiksen käyttöä 419 – mieti vielä -kampanjallaan. 420 on kannabiskulttuuriin liittyvä termi, jolla tarkoitetaan iltapäivän polttelua (4:20) tai 20.4. vietettävää kannabispäivää. 419 viittaa aikaan ennen käyttöä ja siihen hetkeen, jolloin ehtii vielä miettiä ja kyseenalaistaa omaa suhdetta kannabikseen. YAD jakaa festareilla 419-flyeria, johon polttelunsa lopettaneet ovat koonneet joukon herätteleviä kysymyksiä tätä varten. Kysymyksiin, YADin kannabistyöhön ja kannabislinjauksiin voi tutustua myös 419 – mieti vielä -kampanjan sivuilla.

infopisteella

Infopisteillä ei tyrkytetä yhtä totuutta tai omaa mielipidettä. YADissa ollaan kiinnostuneempia siitä, mitä mieltä sinä olet huumekysymyksistä. Älä siis säikähdä, jos YADin festarikojulle tullessasi joku yadilaisista pyytää sinua tekemään huumetestin – kyseessä ei ole pissatesti, vaan huumeisiin liittyvä pieni kysely, josta voi muodostua mielenkiintoinenkin keskustelu. Huumetestin läpäisevät kaikki ja palkinnoksi voi valita kortsun tai korvatulpat. YADin pisteellä on tarjolla melko kattavasti tietoa eri aineista, sekä matskua tarroista vesitatuointeihin. Huumejuttujen lisäksi YADin festarikojulla voi oleilla muuten vaan tai kokeilla pelejä/jonglöörausvälineitä.

Heitäpä siis ennakkoluulot (jos sellaisia on) heinikkoon, ja tuu YADin festarikojulle tutustumaan toimintaan, hakemaan matskua ja juttelemaan huumeista. YAD on mukana tulevana kesänä seuraavilla festareilla:

YAD-summertour2016-FIXED10-11.6. South Park, Tampere
17-19.6. Tampere Metalmeeting, Tampere
18.6. Purpflash, Kouvola
23-25.6 Nummirock, Kauhajoki
30.6-2.7. Provinssi, Seinäjoki
8-9.7. Summer Up, Lahti
15-17.7. Ilosaari, Joensuu
22-24.7. Kosmos, Ristiina (vain jalkautuvan tiimin kouluttautuneet)
22-23.7. Pipefest, Jämsä
22-24.7. Roihu, Hämeenlinna
29-30.7. Qstock, Oulu
29-30.7. Puntala, Lempäälä
29-30.7. Kuopiorock, Kuopio
5-7.8. Porispere, Pori
19-20.8. Blockfest, Tampere

 

P.S. Viime vuonna lanseerattu tägi #streittinäfestareilla on tänäkin vuonna täysin käyttökelpoinen! Tägää ja jaa siis somessa omat #streittinäfestareilla-kuvasi selvistä festarielämyksistä (mitä ne sitten onkin!)

Houkutuksia ja puristuksia – kevät

kevatkuvaKevät on todella ristiriitaista aikaa. Toisaalta aurinko alkaa paistaa. Kaupungin harmaus alkaa vihertyä. Puiston penkit ja nurmet alkavat houkutella. Toisia houkuttelee lenkit puistoissa ja pulahdukset kylmässä vedessä. Monelle kevät taasen on aika, jolloin täytyy puristaa itsestään viimeiset mehut, tehdä viimeiset tehtävät ja tentit, saada asioita loppuun. Väsymys painaa ja sen huomaakin paremmin, jos muut ympärillä ovat aurinkoenergioissa tai kevätpörinöissä. Muistakaa vaatia itseltänne ja vaalia oikeita asioita 🙂

Kokemusasiantuntijuus-hankkeessa ollaan tänä keväänä uudessa vaiheessa. Pilottihanke EXPA päättyi maaliskuun loppuun ja jatkoprojekti EXP2 alkoi. Seuraavan kahden vuoden aikana toimintaa kehitetään entistä enemmän asiantuntijoidensa näköiseksi, luodaan kokemusasiantuntijuuteen pohjautuvaa koulutusta sote-alan opiskelijoille ja ammattilaisille sekä laajennetaan toimintaa uusille paikkakunnille. Työntekijöinä tästä vastaa itseni lisäksi Niemisen Ville, jonka monet jo teistä tietääkin. Käytännössä yhä suurempi vastuu tulee olemaan kokemusasiantuntijoilla.

Kuvia menneen talven lumilta:

exp2-blogi

Vielä on edessä hetki sitä, mitä ennenkin. Kevät jatkuu niin kuin kokemusasiantuntijuustoimintakin. Tulossa on koulutusta itsemyötätunnosta ja yhteisiä syöminkejä. Kesäkuun alussa häämöttää yhteinen kesäleiri KRIS ry:n kanssa. Odotan innolla – niin uuden houkutuksia kuin meneillään olevia puristuksia.

Muistakaahan pitää itseänne hyvänä.
– Susanna EXP2:sta

Vapaaehtoistyö järjestössä

Noin niinkun teknisesti järjestön perustamiseen tarvitaan joukko ihmisiä (pienikin joukko riittää), lain vaatimat paperit ja rekisteröinti. Tarvitaan myös syy, miksi halutaan järjestö perustaa, jokin yhdistävä tekijä. Porukan yhdessä pitävä tekijä saattaa olla sitten jotain muuta, kuin syy, miksi järjestö on perustettu. Ja tämä on mielenkiintoista.

Mietin millä sanalla meitä yadilaisia haluaisin kuvata. Se on rohkeus. YADilaiset ovat rohkeita.

infopisteeltaEi ole helppo lähteä kotoa, matkustaa ensin sovitulle kohtauspaikalle ja hypätä pikkubussin kyytiin vieraiden ihmisten sekaan määränpäänä festarityö. Sovittaa ajatuksensa ja olemisensa 7 muun henkilön kanssa, uskaltaa sanoa omat mielipiteensä ja hyväksyä muiden. Sopia viikonvaihteen ruoista kaikkia tyydyttävästi ja nukkua vieraiden kanssa ahtaasti. Jakaa työvuorot, sadetakit, ruokatermokset ja vielä omat mielipiteetkin. (Unohtamatta, että tämän lisäksi agendalla on tehdä vuorovaikutuksellista, tuloksellista ja arvioitavissa olevaa ehkäisevää päihdetyötä.) Jokaisella festarireissulla jokainen osallistuja joutuu luopumaan jostain omastaan hetkellisesti yhteisen hyvän ylläpitämiseksi. Joskus se on pissatauko tai töräys hammastahnaa, joskus halu sanoa viimeinen sana tai lempibändin keikka. Yleensä festareilta palannut yadilainen haluaa vain nukkua ja olla puhumatta kenellekään vähään aikaan mitään.

Ei ole myöskään helppoa lähteä pitämään päihdekasvatustunteja yläkouluikäisille. Mahdollisuus siihen, että tietosi tai kokemuksesi kyseenalaistetaan, kuulijakunta tekee omiaan tai lyö homman leikiksi on olemassa. Jännitys esiintymisestä kalvaa edellisyön unta, päihdekasvattajaparikin on vieras ja opettajanhuoneessa ennen sessiota tarjotut kahvit lisäävät mielikuvaasi siitä, että saatatte olla eri linjoilla opettajan kanssa.

Luottamushenkilötkään eivät pääse helpolla. Yhdistys on valtakunnallinen ja isohko toimija. Mielipiteitämme arvostetaan ja niitä kysytään usein. YAD on jäsenjärjestö ja kokoaa jäsenistön mielipiteet kannanotoiksi ja linjauksiksi myös ajankohtaisista asioista. Näiden takana on seisottava ja niiden on oltava hyvin perusteltuja ideologiaa unohtamatta.paikkarilaisiaHelppoa ei ole paikallisosaston toimintakaan. Anomus- ja arviointikaavakkeiden täyttäminen, rekisterien ylläpitäminen ja toiminnan suunnitteleminen voivat olla joskus yksinäistä puuhaa. Toiminnasta vastaavat ottavat riskin siitä, että järjestetty toiminta ei kiinnostakaan kaikkia.  Iloiset viestinvaihtelut somessa eivät realisoidu kaikkien lupaamina vastuunkantamisina. Vapaan tekemisen tuottaminen ryhmällä tuo omat mahdollisuutensa, mutta myös haasteensa. Kunnissa paikallisella tasolla päihdekasvatuksesta ollaan montaa mieltä. Vaatii rohkeutta puolustaa YADin linjaa tehdä päihdetyötä.

Kuulostaa raskaalta, mutta näistä huolimatta rohkeutta on vuodesta 1988 riittänyt.liisan-sitaatti

Vuodesta toiseen joukko yadilaisia lähtee festarityöhön ja palaute festarikävijöiltä ja yadilaisilta on toiminnasta ylistävää. Tiivis ja hektinen viikonloppu mahdollistaa uusiin ihmisiin tutustumisen oivallisella tavalla. Tuloksena on tullut kaikkea FB-kaveruuden ja avioliittojen väliltä. Ajoittain karutkin olosuhteet luovat pärjäämisen ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Infopisteillä kävijöille halutaan tarjota parasta ja vapaaehtoisia kiinnostaa kartuttaa tietotaitojaan talven aikana seuraavia festareita varten.

Joukko yadilaisia haluaa tehdä päihdekasvatus- ja kokemusasiantuntijakeikkoja, koska huomaa niistä olevan hyötyä. Moni nuori uskaltaa kysyä yadilaiselta jotain omaan elämään liittyvää, mitä ei ole ennen uskaltanut tai saa uudenlaisen näkökulman vaikka siitä, mihin kaikkeen käyttö vaikuttaa. Se on harvinainen paikka missä mitä vaan huumeisiin liittyvää saa kysyä ja siihen pyritään vastaamaan. Opettajat ja ohjaajat pyytävät uudestaan vierailulle.

paikkari-variesteYADissa altistuu halulle opiskella alaa ja paikallisosastotyö on mahdollisuus kokeilla vahvuuksiaan vaikka ohjaajana. Paikallisosastoissa kokeillaan myös loputtomasti uusia juttuja. Tulisiko sinun itseksesi välttämättä lähdettyä tankotanssiin, mindfullnesia oppimaan, telttailemaan talvella, tutustumaan ulkomaille päihdetyöhön, vierailulle yhteisöhoitopaikkaan, järjestetämään rokkikeikkaa tai vaikka lorottamaan yhdistyksen logoa lumihankeen. Porukassa tämä kaikki on mahdollista. Helposti.

Listatut syyt eivät vielä kerro koko totuutta YADista, eikä syytä siihen miksi porukka pysyy kasassa. Yadilaiset näyttävät onnellisilta, antavat ylistävää palautetta YADista, saapuvat yhä uudelleen mukaan ja suosittelevat hommaa muillekin. Meillä on yhteinen juttu, jota on kuitenkin hankala tätä paremmin sanoittaa. Se ei ole salaisuus, sen voi kokea tulemalla mukaan. Osallistua voit joka päivä (addikti) tai vain vaikka kerran vuodessa. Jokaisella hetkellä on merkitystä.

T: Yadilainen Hanna Lamberg, ehkäisevän huumetyön suunnittelija, sijoituspaikkana Jyväskylä, Lutakko

Tulee rohkeuden lisäksi mieleen toinen kuvaava sanapari ja se on ”terve hulluus”. Mutta ehkä se on niitä asioita, mitä pitää sitten itse kokea.

Tulevien nuorisotyön ammattilaisten ajatuksia ehkäisevästä huumetyöstä

Kiinnostaako huumeet -blogin vieraskynät sauhusivat Keski-Suomen Opistolla, kun nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen opiskelijat tuottivat media- ja verkko-ohjauksen tunnilla sisältöä blogiimme. Oli hienoa päästä kurkistamaan tulevien nuorisotyön ammattilaisten ajatuksiin ehkäisevästä päihdetyöstä – kiitos kaikille kirjoittajille!

vieraskyna_kuva

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Valitsimme julkaistavaksi Sannan, Jarin ja Tuomaksen kirjoituksen, jossa he kertovat vierailusta YAD:n toimistolla ja jakavat nuorten päihdeongelmiin liittyvän oman kokemuksensa:

Syrjäytyneiden ohjaajien mietelmiä

Olimme siihen asti pieniä kissanpentuja, joiden silmät aukesivat tutustumiskäynnillämme YAD:n tiloihin Jyväskylään. Kuuntelimme hyvin suurella mielenkiinnolla eri toimintatavoista huumeiden ehkäisyyn liittyen. Arvostus ja kiinnostus vapaaehtoistyötä kohtaan nousivat erittäin paljon. YAD:n toimitila oli esteettisesti helposti lähestyttävä ympäristö ja siellä oli miellyttävä ilmapiiri. YAD:n toimisto oli vaikeasti löydettävissä ensimmäisellä käyntikerralla, mutta kaiken sen vaivan arvoista.

Meillä kaikilla oli jo entuudestaan jonkinlaista kokemusta huumeiden ja päihteiden vastaiseen työhön liittyen. Meidän mielestämme huumeet ovat suurempi ongelma kuin muut päihteet. Nuoren suusta olemme kuulleet, että huumeita on helpompi hommata kuin alkoholia, koska huumeet on helpompi piilottaa kuin mäyräkoirallinen kaljaa. Lisäksi huumeet on helppo kätkeä tavallisten tupakanpurujen sekaan, jossa ne välttävät tarkkaavaisten ja tunnollisten ohjaajien katseet. Perjantaisin on tapana pitää bileet, jossa porukalla päihdytään. Suurella mahdollisuudella jollain bilettäjästä on huumeita tai muita nappeja/pillereitä takataskussa.

Jos onnistumme yhdenkin nuoren pelastamaan liialliselta päihteiden käytöltä, on ohjaajan työ niiltäkin osin ollut onnistunut ja antoisa. Ja ehkä tämä pelastettu nuori esimerkillään voi auttaa jotain toista nuorta päihdeongelmissa.

– Sanna, Jari ja Tuomas, Keski-Suomen Opiston nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen opiskelijat

Etsi nisti!

YAD:n Jyväskylän paikallisosasto järjesti Keski-Suomen päivään 18.4. Etsi nisti! -tempauksen. Tuossa tempauksessa eri tavoilla pukeutuneita vapaaehtoisia kulki Jyväskylän keskustassa ”etsi nisti”-kyltin kanssa ja ihmisten tuli arvuutella kuka heistä oli narkomaani. Vapaaehtoisissa oli siististi pukuun pukeutuneita ja hieman ränsistyneemmissä kamppeissa kulkevaa, oli hippiä ja ”tavista”. Monennäköisiä nuoria.

Vapaaehtoisia lähestyi useampikin ihminen, joka ilmoitti itse olevansa nisti, huumeiden käyttäjä, narkomaani. Yksi hyvin tavallisen oloinen nainen lähestyi jopa hieman vihamielisesti todeten, että ”tämä on loukkaavaa häntä ja hänen käyttöään kohtaan”.

yad puu2Juuri tästä olikin kysymys. Tempauksella haluttiin nostaa esiin yhtä YAD:n keskeistä ajatusta: narkomaanikin on ihminen ja ansaitsee ihmisarvoisen ja tasapuolisen kohtelun. Niin yhteiskunnalta kuin meiltä ihmisiltäkin.

Kaikkia huumeiden käyttäjiä ei tule leimata narkomaaneiksi. Saman logiikan mukaan jokainen alkoholin käyttäjä on alkoholisti. Yhtälailla kuin on alkoholin kohtuukäyttäjiä, on ihmisiä, jotka käyttävät huumeita hallitusti. Näillä kohtuukäyttäjillä huumeiden käyttäminen ei välttämättä vaikuta heidän työntekoon, parisuhteeseen tai opiskeluihin.

Paitsi, että vaikuttaahan se aina jollain tasolla. Tieto huumeiden käyttämisen laittomuudesta aiheuttaa melko varmasti jonkinlaisia jännitteitä elämään. Mutta tämä riski täytynee ottaa, mikäli toimii yhteiskunnan sääntöjen vastaisesti.

Huumeiden käyttäjiä on hyvin monenlaisia. Osa käyttää miedompia, osa vahvempia aineita, jotkut kaikkea sekaisin. Osa kokeilee muutaman kerran ja jättää asian siihen, toiset jatkavat pidemmälle. Näistä pidemmälle jatkavista jotkut onnistuvat tasapainoilemaan siten, että huumeet eivät juuri heidän peruselämäänsä horjuta. Ja sitten on se porukka, joka päätyy narkomaaneiksi. Ihmisiksi, joille käytöstä tulee elämää hallitseva tekijä.

Huumeiden käyttäminen ei yleensä näy ihmisestä päällepäin. Olitpa hippi, rasta, kalju, hoppari tai hevari, tai mitä vain ulkonäöltäsi, niin se ei tarkoita automaattisesti huumeiden käyttöä. Suurin osa huumeiden käyttäjistä on ihan normaalin näköisiä ihmisiä. Kadulla vastaan tullessa emme ajattelisi heitä käyttäjinä. Narkomaanien kohdalla tilanne voi olla jo hieman toinen. Aivan kuin alkoholistienkin kohdalla. Pitkällinen addiktio yleensä jättää jäljet.

Ehkäisevällä puolella työskennellessä miettii, että mitä näille eri vaiheessa oleville ihmisille voisi tarjota. Luonnollisesti se, joka ei edes kokeile, ei voi päätyä ongelmiin aineiden kanssa (ainakaan omakohtaisiin). Tämä ei ole lainkaan pöllömpi vaihtoehto, suosittelen. Elämässä on niin paljon monenlaisia vaihtoehtoja ja polkuja, että miksi hakeutua arveluttavalle maaperälle.

Muutaman kerran kokeilijoille toivoisi, että heillä olisi riittävästi tietoa, jotteivat he heti ensimmäiseksi kokeilisi täysin ventovierasta ainetta täysin ventovieraiden ihmisten kanssa. Että ne ensimmäiset kokeilut olisivat ympäristöltään turvallisia. Sitten se kohtuukäyttönsä hallitseva porukka. Onko heille mitään tarjottavissa? Apua siinä vaiheessa jos he alkavat lipsua? Miten tätä lipsumista voisi ehkäistä?

Narkomaaneiksi päätyvien kohdalla ensisijainen asia on luonnollisesti aineiden käytön hallintaan saaminen ja lopettaminen. Tämä on korjaavan työn asioita, hoitopaikkojen, psykologien, sosiaalityöntekijöiden. Mutta päästyään kuiville tarvitsee narkomaani taas ehkäisevää työtä. Miten ehkäistään repsahduksia? Hoitopaikkojen interventiojaksoilla, tukihenkilöillä- ja ryhmillä, vertaistuella, mielekkäällä tekemisellä selvässä porukassa. Siinäkin kakussa on pieni palanen tällaisen ehkäisevän huumetyön järjestön hyppysissä.

Ehkäisevä työkin pitää kohdentaa eri ryhmille. Niin ikäryhmille, alakulttuureille kuin käyttötapojen mukaan jaotelluille ryhmille. Siinä onkin haastetta meille kaikille ehkäisevää työtä tekeville.

Samalla muistetaan, että ei tuomita vaan pyritään ymmärtämään ja tarjoamaan juuri sitä apua, tukea tai ennaltaehkäisyä, jota HÄN tarvitsee. Ja ei leimata kaikkia huumeiden käyttäjiä narkomaaneiksi.

– Janne Paananen, vs. toiminnanjohtaja, YAD –

PS. Bloggasin aihetta sivuten reilu vuosi sitten Street Teamin blogissa. Jos kiinnostaa, niin käy tsekkaamassa.

http://yadstreetteam.wordpress.com/2012/04/05/narkomaanikin-on-ihminen/