DanceWisesta toiseen

dw

 

Vuonna 2008 se alkoi. Rave Against Drugs oli taaksejäänyttä elämää, ainakin rahoittajansa ja nimensä puolesta. Oli aika jatkaa samaa työtä toisen tahon kanssa, mutta tuoda siihen myös jotain uutta. Projektin nimeksi tuli DanceWise ja sitä lähti rahoittamaan Raha‐automaattiyhdistys.

Alusta lähtien mukana oli sekä perinteinen infopistetoiminta klubeilla ja omat bileet, jotka kulkivat nimellä S|DEFFECT. Nämä bileet olivat suoraa jatkumoa edellisen hankkeen RAD-bileistä, joille oli jo muodostunut oma kävijäkuntansa.

Uutena juttuna tuli mukaan jalkautuva tiimi, joka debytoi vuonna 2008 Konemetsässä. Tiimin pohjimmaisena ideana oli jalkautua erilaisiin metsäbileisiin bilekansan sekaan. Tarkoitus oli tarjota niin riskien havainnointia kentällä kuin välitöntä ensiapuakin sitä tarvitseville. Hektisyyttä riitti ja kaikki oli tuossa vaiheessa vielä uutta ja hämmentävää. Toiminta kuitenkin katsottiin niin mielekkääksi ja tarpeelliseksi, että sitä on jatkettu joka vuosi tuon ensimmäisen vuoden jälkeen. Pääsääntöisesti jalkautuvan tiimin keikkoja on ainakin kaksi kesässä, joskus kolme.

Jo ensimmäisen DanceWisen aikana havaittiin selkeä muutos bilepuolella, kävijämäärät olivat laskussa. Jokaisessa S|DEFFECT-tapahtumassa oli entistä vähemmän ihmisiä ja sama trendi tuntui vaivaavan myös muita tapahtumanjärjestäjiä rave‐skenen sisällä. Oikeastaan koko skene oli katoamassa tai ainakin muuttumassa. Nykypäivänä niin suosittu, ja vihattu, EDM‐skene oli nostamassa päätään joka puolella ja rave‐kulttuurin omaleimaisuus ja erilaisuus oli katoamassa kovaa vauhtia. Sama trendi tuntuu jatkuvan edelleen. Tähän muutokseen pyrittiin vastaamaan muuttamalla S|DEFFECT-tapahtumien konseptia vastaamaan tuota muutosta. Osittain homma toimikin, mutta kävijämäärät jäivät silti yleisesti alhaisiksi.

Ensimmäinen DanceWise-hanke loppui vuonna 2010. Välittömästi sen perään alkoi seuraava hanke, joka sai mielikuvituksellisen nimen DanceWise2. Tarkoitus oli jatkaa hyväksi todettuja ja koettuja toimintoja sekä kehittää niitä eteenpäin ja tuoda mukaan myös jotain ihan uutta. Kokonaan uusi toimintamuoto oli DJ-koulut, joita onkin nyt jälkimmäisen DanceWisen kautta järjestetty 10 kappaletta. Koulut ovat hankkeen aikana kehittyneet ja hioutuneet siihen pisteeseen, että nyt niiden toteutustapa on vakiintunut. Koulutuksesta on myös tehty manuaali, jonka avulla dj-kouluja voi järjestää vapaasti kuka vain. Manuaali ilmestyy nettiin ennen vuoden loppua, kiinnostuneet voivat sitten tutustua siihen.

Dj-koulujen lisäksi DanceWise2 –projektissa on tehty pääasiassa sitä samaa työtä, joka aloitettiin ensimmäisen DanceWisen kanssa. Jalkautuva tiimi on toiminut aktiivisesti jokaisena kesänä ja tämäkin toiminta jää elämään projektin lopun jälkeen osana YAD:n perustoimintaa. S|DEFFECT-bileiden järjestämisestä on luovuttu ainakin siinä mielessä, että isoja klubitapahtumia ei enää ole tulossa. Paikallisesti pienempiä tapahtumia voidaan tehdä “franchise”-tyylisesti esimerkiksi nuorisotaloilla, jos nuorilta löytyy tahtoa ja intoa.

Vuosi 2013 lähestyy loppuaan ja samalla myös DanceWise2 hankkeena kuopataan. Toimintamuodot jäävät kuitenkin elämään osana YADin toimintaa, joten vapaaehtoisten ja kiinnostuneiden kannalta tämä ei tarkoita sitä, etteikö hommiin enää pääsisi mukaan. Työntekijät poistuvat kuitenkin hankkeesta ja Helsingin toimisto sellaisenaan loppuu, jatkossa helsinkiläiset työntekijät ja vapaaehtoiset istuvat yhteisissä tiloissa Raittiuden Ystävät ry:n kanssa.

DanceWisesta kuuluu kuitenkin vielä. Seuratkaa vielä blogiamme ja Facebookiamme, näitä tiedotuskanavia tullaan käyttämään kyllä vielä jatkossakin.

Omasta puolestani haluan kiittää kaikkia työkavereita, yhteistyökumppaneita, vapaaehtoisia, jotka ovat auttaneet vuosien varrella. Isot kiitokset myös kaikille niille nuorille, jotka ovet olleet mukana toiminnassa. Viimeiset viisi vuotta ovat menneet nopeasti ja ne ovat myös muokanneet minun arvomaailmaani perusteellisesti. Suomi on tosiaan järjestöjen luvattu maa ja uskon edelleen siihen, että kolmas sektori on tulevaisuudessakin tärkeässä roolissa yhteisten asioiden hoitamisen kannalta.

– Tuukka, DanceWise2-projektityöntekijä, YAD ry

Lopuksi vielä Villen a.k.a Willem De Sarcouleux’n a.k.a Nils-Willen a.k.a Wojciech Czarkowskin terveiset; kiitos kaikille kuluneista, lähes rikkinäisistä vuosista, jotka olen saanut viettää kanssanne tehden työtä, jolla ihan oikeasti on merkitystä. Vuodesta ’11 on lyhyt harppaus vuoteen ’13 ihmiselossa, mutta samanlaiseen tunteiden skaalaan on yltänyt ainoastaan vuoden ’03 jääkiekon MM-kotikisojen puolivälierien ottelu Ruotsia vastaan. Vapauden, veljeyden ja tasa-arvon ohjaamana siirryn Sodankylän tuulisille aroille pohtimaan seuraavaa liikettäni ja antamaan uhrilahjan seidalle lottovoitto mielessäni. Palaan sieltä nöyränä ja oppineena, istahtaen takaisin yhteiseen pöytään, joka on seuraavat kaksi vuotta YAD:n hallituksen pöytä. Nimeni saattaa olla silloin joku yllä olevista tai mahdollisesti joku uusi viritys, mutta tunnistatte minut varmaan muutenkin. Iso kiitos vielä hienoille vapaaehtoisille, työtover/e/ille sekä maan mainioille hallitukselle!

– Ville, DanceWise2-projektityöntekijä, YAD ry

Vuoden vapaaehtoinen

YAD Youth Against Drugs ry on aina ollut vapaaehtoisjärjestö. Toimintamme perustuu aktiivisiin vapaaehtoisiin nuoriin, ammattitaitoisiin työntekijöihin sekä käyttötaustaisten ihmisten kokemustietoon. Monilla YAD:n työntekijöilläkin on vankka vapaaehtoistausta ennen työuran alkamista. Olisimme kovin yksiulotteinen järjestö ilman vapaaehtoisia. Itse asiassa, on tyystin mahdoton ajatella YAD:ta ilman vapaaehtoisia.

teemu3Vapaaehtoiset pyörittävät infopiste- ja festaritoimintaa, käyvät kouluilla ja nuorisotiloilla pitämässä päihdekasvatussessioita ja kertomassa toiminnastamme. He järjestävät tempauksia, tapahtumia ja kokoontumisia. Tukevat entisiä käyttäjiä. Ovat apuna järjestämässä YAD:n koulutuksia, milloin pitämässä jonkin osan koulutuksesta milloin kokkaamalla sapuskaa osallistujille. Jakavat tietoa ajankohtaisista asioista sosiaalisessa mediassa ja kaveripiireissään. Vapaaehtoiset ovat monessa mielessä YAD:n selkäranka. Jopa suurin osa YAD:n hallituksen jäsenistä on järjestössä pitkään vaikuttaneita vapaaehtoisia. Meillä ei päätöksiä siis tee virkamieshallitus vaan vapaaehtoisten ääni kuuluu läpi koko järjestön.

On jo pitkään puhuttu, että vapaaehtoistyö on muutoksessa ja on vaikea saada uusia vapaaehtoisia mukaan toimintaan. Tämä on toki havaittu YAD:ssakin ja siksi pyritty kehittämään myös uudenlaisia vapaaehtoistoiminnan malleja. Mutta järjestääpä vapaaehtoistyön miten vain, niin yksi asia pysyy. Vapaaehtoisen on saatava itselleen jotain toiminnasta.

Kukaan ei pysy mukana sellaisessa toiminnassa, mistä ei koe saavansa mitään tai millä ei koe olevan merkitystä. Helposti ajatellaan, että itse toiminta on palkitsevaa. Ja näin usein onkin. Mutta se ei riitä. Kiitoksen lausuminen, palkitseminen, osallistaminen ja tukeminen ovat meidän työntekijöiden tehtäviä. Vapaaehtoisten huomioimiselle pitää aina löytyä aikaa. Tänä vuonna yksi YAD:n painopistealueista on ollut vapaaehtoisten tukeminen ja jaksaminen.

Kansalaisareena etsii vuoden 2013 vapaaehtoista. Pohdimme omaa ehdokastamme tuohon hommaan. Vuositasolla YAD:n eri tiimeissä toimii satoja nuoria ja osa on ihan hurjan aktiivisia. Mutta jostain syystä tällä kertaa ehdokkaan löytäminen oli yllättävän helppoa.

vuoden vapaaehtoinen

Päädyimme asettamaan ehdolle Teemun. Ja miksi kaikista meidän mahtavista vapaaehtoisista juuri hänet? Koska kaveri on toiminut YAD:ssa vapaaehtoisena jo melkein kymmenen vuotta tekemättä itsestään minkäänlaista numeroa. Hän ahkera, luotettava ja aina positiivinen. Vuosien saatossa hän on eksynyt moneen YAD:n toimintaan mukaan. Hän on ollut vapaaehtoisena festareillta, konemusiikkibileissa osana jalkautuvaa päihde-ensiaputiimiä, toiminut vertaiskouluttajana DanceWise2 –hankkeessa ja kehittänyt tuota toimintaa myös hankkeen ohjausryhmässä. Onpa hän ehtinyt kirjoittaa tähän blogiinkin. Yhtään Hulkia, Batmania tai Hämähäkkimiestä väheksymättä, Teemu taitaa kuitenkin olla universumin kovin jätkä. Ja on sitä vapaaehtoisesti.

Teemua (Lehtonen) voit halutessasi äänestää vuoden vapaaehtoiseksi Kansalaisareenan sivuilla. Ehdokkaat on tuolla järjestetty paikkakunnan mukaan eli Teemun löytää Helsingin kohdalta.

Mutta vaikka tässä on nyt hehkutettukin yhtä vapaaehtoista, niin muistetaan kiittää teitä kaikkia, jotka olette olleet mukana tekemässä vapaaehtoistyötä missä tahansa järjestössä tai olette muuten vain kansalaisaktiiveja. Olitpa mukana kerran, kahdesti tai vuosia, niin panoksesi on ison kiitoksen arvoinen. Ja jos sait tästä kipinän lähteä mukaan tekemään vapaaehtoistyötä niin tervemenoa, saattaa jäädä tavaksi ;-)!

– JanneP, vs. toiminnanjohtaja, YAD –

Dj-kouluista ja päihdekasvatuksesta

Yhtenä osana DanceWise2-projektia olemme tehneet työparini kanssa dj-kouluja, joiden tarkoituksena on paitsi sytyttää nuorissa kipinä musiikkia kohtaan, myös laajentaa heidän näkemystään levyjensoittamista kohtaan ja synnyttää keskustelua päihdeasioista.

Ihan ongelmatonta päihdeasioiden yhdistäminen dj-koulutukseen ei ole ollut. En puhu nyt teoreettisista seikoista vaan hyvinkin käytännöllisistä jutuista. Kuinka yhdistää aatteellinen ja pohdiskeleva puoli huumeasioita kohtaan levynpyörittämistä käsittelevän koulutukseen sekaan? Nuo kaksi asiaa eivät tunnu välttämättä olevan kovin suorassa yhteydessä keskenään.

Asiaa vauhdittaaksemme kävimme viime vuoden toukokuussa pyörähtämässä Skotlannissa, jossa toimii Crew 2000 –järjestö, jonka työnkuva on hämmentävän samankaltainen omien toimintojemme kanssa. Niin samankaltainen, että heitä voisi luulla meidän sisarjärjestöksi, tai toisinpäin, jollei sattuisi tietämään asioiden todellista tilaa. Mitään aiempia yhteyksiä ei ollut, universumi vaan sattui synnyttämään kaksi samanlaista järjestöä eri puolille maailmaa. Yksi näistä edellä mainituista yhtäläisyyksistä onkin dj-koulu, jota skotit ovat puuhanneet Edinburghin walk-in –liikkeessään jo yhdeksänkymmentäluvun alkupuolelta asti. Lyhyestä virsi kaunis, heidän empiirinen tieto osoitti, että paras tapa edetä asiassa oli antaa asian edetä itse. Toisin sanoen, dj-kouluun osallistuvat nuoret oppivat ensin tuntemaan opettajat ja järjestön tilat ja kiinnostuivat vasta sitten asioista niin, että keskustelusta ja älyllisestä haastamisesta tuli konkreettista ja ylipäätään mahdollista. Tämä tieto sopi sikäli meille, että mietimme dj-koulujemme suunnitteluvaiheessa suhteellisen paljon tätä asiaa emmekä oikein päässeet selkeään lopputulemaan.

djkouluSittemmin olemme toteuttaneet useita dj-koulutuksia useilla eri tavoilla. On käyty läpi niin moniviikkoisia yksilöllisiä koulutuksia kuin myös workshoppeja sekä lyhyitä esittelykouluja. Kaikissa on toki puolensa, mutta varsinaisen keskustelun ja ajatustenvaihdon kannalta toteutusmuodot tuottavat erilaisia lopputuloksia. Esittelykoulutukset ovat luonnollisesti kevyimpiä ja sikäli myös haastavimpia päihdeasioiden kannalta, joten niistä ei tässä yhteydessä välttämättä tarvitse sen enempää puhua. Pidemmissä ja yksilöidyimmissä koulutuksissa on se tehokas puoli, että nuoret tulevat oikeasti tutuiksi ja sikäli kynnys keskustelulle madaltuu oleellisen paljon. Toisaalta koska yksilöllistä aikaa jokaista nuorta kohtaan on suhteellisen vähän, sen käyttö tulisi pystyä optimoida oppimisen suhteen. Pidemmät koulutukset ovat aiheuttaneet ainakin sen, että osa nuorista käy toimistollamme soittamassa vapaamuotoisesti levyjä ja juuri näissä yhteyksissä päihdepuolen juttuja on tuotu esille. Haluaisin uskoa, että asiaan vaikuttaa paitsi se, että toimistomme on kuin mikä tahansa helsinkiläinen asunto, myös se että olemme antaneet nuorten itsensä sanella omat aikataulunsa tulojensa suhteen ja antaneet heidän vapaasti tutustua ympäristöönsä ilman sen ihmeellisempää tuputtamista. YADin tarrat ovat toki myös erittäin hyviä keskustelun avaajia, provokaatio tuntuu olevan tyylinä toimiva, mutta tämähän taitaa olla jo vanha YADilainen viisaus.

Workshop-malli on ollut tehokkuudessaan kuitenkin selkeästi paras toteutusmuoto. Kun isohkon joukon kanssa viettää aikaa muutaman päivän erittäin intensiivisesti, on aika luonnollista, että puheenaiheeksi nousee dj-asioiden ohella muitakin juttuja. Resurssimme rajallisuuden vuoksi valtaosa nuorista ei voi olla samaan aikaan dj-kamppeiden edessä, joten luppoajalla on tehtävä jotain muuta. Tässä vaiheessa kuvioon astuvat YADin materiaalit sekä vapaa keskustelu. Lapinjärvellä toteutettu workshop olikin tässä suhteessa erinomainen kokemus. Nuoret saivat soittaa täysin vapaasti (toki kuitenkin ohjatusti) ja tutkia materiaaleja täysin vapaasti. Keskustelu lähti heidän aloitteestaan ja eteni hyvin pitkälti heidän ehdoillaan. Minulle ei kertaakaan tuon viikonlopun aikana tullut sellainen tunne, että liikuttaisiin sellaisella maaperällä, jossa nämä nuoret liikkuvat vain siksi, koska heidän täytyy. Kun voi nojata taaksepäin ja katsoa, kuinka keskustelu pyörii nuorten kesken ilman sen suurempaa “nyt puhutaan huumeista” –pakotetta, täytyy olla aika tyytyväinen.

Dj-koulut ovat toki myös ennaltaehkäisevää päihdetyötä siinä mielessä, että ne tarjoavat mielekästä tekemistä nuorille ja ovat siten aito vaihtoehto jollekin muulle. Emme tietenkään ennen koulutuksien aloittamista ajatelleet, että päihteistä keskusteleminen olisi jotenkin mielekästä päälle liimatulla tyylillä, mutta koimme kyllä näiden kahden asian yhdistämisen haasteellisena. Kokemus on kuitenkin näyttänyt, että kun nuorille antaa tilaisuuden tehdä jotain sellaista, jota ei pääse normaalisti tekemään, madaltuu kynnys kaikkeen muuhunkin samassa yhteydessä. Ehkä myös levyjen soittamisen cool-aste on tarpeeksi korkealla, jotta meitä ei nähdä niinkään valistajina vaan jossain määrin jopa vertaisina. Se on tuntunut hienolta ja palkitsevalta. Alunperin kiinnostuin näistä töistä juurikin oman dj-taustan takia ja nyt tuntuu siltä, että ympyrä on tietyllä tapaa sulkeutunut. Oma tausta ja työn ideologinen puoli ovat kohdanneet sellaisella tavalla, joka tuntuu erittäin toimivalta ja joka on selkeästi myös kohderyhmän mieleen.

Kevät ja kesä tuo tulleessaan uusia dj-koulutuksia, joista ensimmäinen toteutuu Leppävaarassa. Espooseen matkustaa paitsi dj-kamat ja opettajat, myös vahvistunut kokemus siitä, että työmme perimmäinen tarkoitus saadaan myös tuotua esille luontevasti ja sopivasti. Jos sinua kiinnostaa dj-koulu tai sellaisen toteuttaminen jossakin hyvässä paikassa, ota yhteyttä DanceWise2 –työntekijöihin (yhteystiedot löytyvät nettisivuilta). Resurssimme ovat rajatut, mutta ainakin workshoppeja voimme järjestää vielä useita ja mielellämme niitä myös teemme. Levylautasen pyörimisen ohella voimme myös pyörittää mielipiteitä ja asenteita päihdekulttuureita kohtaan.

Cheers,

– Tuukka / DW2 –

PS. Seuraava DanceWisen jalkautuvan tiimin koulutus järjestetään 4.-5. toukokuuta Allianssi-talolla, Helsingissä. Jos olet täysi-ikäinen, kiinnostunut päihde-ensiavusta ja haluat toimia osana osaavaa konemusiikkitapahtumia kiertävää tiimiä, niin ilmoittaudu messiin! Koulutuksesta saa myös EA1-pätevyyden. Lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet DW:n sivuilla.

Suomen nuoret, järjestä[yty]kää!

Allekirjoittaneella on jonkun verran kokemusta siitä, miten bileet laitetaan pystyyn. Jo ammoisina aikoina lakaisin Hurriganesin keikan nostattamaa tomupilveä, joka oli vuosien saatossa laskeutunut Sodankylän nuorisotalo Veikkolan tansseja sekä Pertti Ukkolan painiliikkeitä nähneelle salin lattialle, ja mietin miksei kinkereitä järjestetä niin kuin ennen tietokoneita tai modernia matopeliä matkapuhelimissa. Nuorisotyöntekijöiden viesti oli, rap-artisti Jodarokia lainatakseni, ”Eikö tänne kukkaan tuu, ku eihän täälä kettään oo, ilta menee hukkaan juu ja sitte itken yksin himassa, uuu”. Eli vuodet olivat vierineet eikä nuorille järjestettyihin tapahtumiin saapunut laumoittain väkeä, joten tapahtumiin haluttu enää panostaa. Harmi.

Koska kuuluin itsekin näinä aikoina kategoriaan ”nuori”, päätimme yhdessä kavereideni kanssa kokeilla järkätä bileet Veikkolassa. Hirvittävä into päällä paukkasimme nuorisotalolle, että nyt lähtee ja bileet käyntiin ja ne on muuten RAP! Ja tulihan niistä sen verran mukavat karkelot, että taidettiin loppujen lopuksi järjestää kymmenkunta musiikkitapahtumaa ensin nuorisotalolla ja lopulta ulkona yöttömän yön auringon antaessa taustatukea esiintyjille ja yleisölle. Nuorisotalot on siitä siistejä paikkoja, että niissä voi yleensä tehdä mitä tahansa, laillista, ja nuorisotyöntekijät ovat vähintäänkin työnsä puolesta auttamishaluisia. Lisäksi nuorisotalojen eduiksi voidaan yleensä laskea esiintymislava ja jonkinlainen äänentoisto.

Mutta toisaalta, bileiden järjestäminen ei vaadi mitään hienouksia. Intiimeimmät keikat ovat olleet tapahtumissa, joissa esiintyjät ja yleisö ovat samalla tasolla ilman lavan aiheuttamaa korokkeelle nostamisen tunnetta ja äänentoisto ollu kotikutoisen ghettonen. Teknisiä virityksiä tärkeämpää on hyvä fiilis ja yhdessä tekeminen! Järkkäreiden hyvä meininki välittyy esiintyjille ja esiintyjien kautta yleisölle – se johtaa tilanteeseen, jossa kaikki nauttivat. Ja juuri siitä saa ihan uskomattomat kiksit ja fiilikset!

Bileiden koristelussa voi antaa mielikuvituksen laukata ja antaa sisäisen taiteilijasielun ottaa vallan.
Bileiden koristelussa voi antaa mielikuvituksen laukata ja antaa sisäisen taiteilijasielun ottaa vallan.

Lopuksi muutama vinkki bileiden järkkäilyyn;

  1. Järjestävä porukalla on näkemys tulevista bileistä. Kaikkien ei tarvitse olla samaa mieltä kaikista asoista, mutta toiminnan kannalta varmasti ihan hyödyllistä, jos ainakin päälinjat ovat yhteisymmärryksessä eli minkä tyylisiä bileitä ollaan järjestämässä. Kaikki muu on sovittavissa.
  2. Työnjako on hyvä tehdä hyvissä ajoin. Kun jokaiselle löytyy omien mielenkiinnonkohteiden tai taitojen mukaista tekemistä, hommat tulee hoidettua ajallaan.
  3. Paikka kannattaa miettiä tarpeen mukaan, ensimmäiseksi ei välttämättä kannata alkaa varailemaan jäähallia tai stadionia. Helpoin ja yleensä toimivinkin ratkaisu on paikallinen nuorisotalo. Tällöin kaikki tarpeellinen voi olla jo talossa, jolloin kulut minimoituvat. Lisäksi nuorisotyöntekijöiden kanssa voi käydä läpi lupa-asiat, turvallisuussuunnitelmat, järjestyksenvalvonnan yms. virallisuudet.
  4. Esiintyjät kannattaa buukata heti kun bileiden aika ja paikka on selvinnyt. Ja mainostus, se mylly pyörähtää käyntiin kun esiintyjät on varmistettu ja se mylly ei sitten pysähdy ennen bileitä! Eli julisteiden, flaikkujen ja puskaradion tuuttaus on merkittävässä roolissa!
  5. Sitte kaikki muu kikkailu mitä tapahtuman järkkäilyyn kuuluu kulkee siinä rinnalla. Kaikkeen kannattaa valmistautua, mutta muistaa myös ettei pienet mokat maailmaa kaada!

Bileiden järkkäily on helppoa, hauskaa ja hyvällä porukalla myös rentoa yhdessä puuhastelua, jota voin suositella vilpittömästi jokaiselle tylsyyden ja tekemisen puutteen aallokossa seilaavalle. Nyt olen siinä mielessä nuoruuteni unelma-ammatissa, että voin olla mukana järkkäilemässä erilaisia tapahtumia, jakaa matkan varrella tarttuneita vinkkejä eteenpäin sekä oppia muilta lisää jatkuvalla syötöllä. Ja sehän se on siistiä!

Lisää infoa erilaisten tapahtumien järjestämisestä löytyy tuoreesta ja erinomaisen kattavasta EHYT ry:n julkaisemasta, Mikko Vainion kirjoittamasta Tuunaa Tapahtuma! -kirjasta.

-Ville, projektityöntekijä, DanceWise2-

DW2 HagisHQ Salutes!

Koska tekstin otsikko voi olla vaikeasti aukeava tahi ymmärrettävä, jatkan samalla rutinoituneella kaavalla kirjallista itseilmaisuani. Eli vastuu siitä ymmärtääkö ja miten ymmärtää sivulla näkyvän tekstin siirtyy välittömästi lukijan näyttöpäätteelle taivutetuille harteille. Tämän vastuuvapauslausekkeen myötä uskallan jatkaa epäjohdonmukaisten ja asiasisällöttömien sanaliittojen kirjoittamista interwebin ihmeelliseen maailmaan.

Olen Ville, juuriltani ja tavoiltani pesunkestävä landespede. Lokaationi on Helsingin Hakaniemessä sijaitseva YAD:n toimisto, jossa kera työparini pyöritämme DanceWise2- hanketta. DW2 on pyörinyt nyt reilun vuoden päivät ja minä olen pyörinyt YAD:n palkkalistoilla saman verran, pyörimme molemmat vielä ainakin vuoden 2013 loppuun saakka. Toimintaa on laidasta laitaan; nuorisotalojen dj-kouluista S|DEFFECT -konemusabileiden kautta metsäfestivaaleille jalkautumiseen. Hankkeen eri osa-alueet jaksottuvat mukavasti eri vuodenaikoihin; syksyllä pyörähtävät dj-koulut, vuoden vaihteen jälkeen järkätään S|DEFFECTit, keväällä valmistaudutaan kesän jalkautuvan tiimin keikkoihin ja kesällä kyseinen joukko suuntaa muutamalle metsäfestivaalille pitämään bilekansasta huolta. Näiden välissä ja aikana edustamme erilaisissa tapahtumissa ja pidämme infopisteitä. Tämän kaiken mahdollistaa motivoitunut, aktiivinen ja aivan mahtava vapaaehtoisten ryhmä, jota ilman vaeltaisimme tietokoneisiin telakoituneena bittiavaruudessa suunnitelmien pysyessä vain suunnitelmina. Tämä loistotiimi on nimettu DW-Crewiksi ja jo pelkkä nimen mainitseminen nostaa onnenkyyneleen silmäkulmaan sekä saa aikaan ylpeyden kihelmöinnin sydänalassa. Kiitos.

Me, projektityöntekijät YAD:n armosta, työskentelemme pääosin toimistolta käsin pyöritellen papereita, numeroita ja tiedostoja parhaan kykymme mukaan. Suunnittelemme toimintaa ja osallistumme toteutukseen aina kun se on mahdollista, joten konttorirotilla ei todellakaan ole tylsää! Koska hankkeen olennaista roolia näyttelee taidemuotonakin tunnettu musiikki, se on vahvasti läsnä myös tavallisessa työpäivässä. Toimistolla on tällä hetkellä neljä vinnyylisoitinta, kaksi cd-dekkiä, pari mikseriä, vanhan liiton boombox-mankka, kasa vinyyleitä sekä c-kasetteja. Hiljaisia hetkiä Hakaniemen HQ:ssa ei siis juurikaan ole. Jostain syystä toimistoplaylistin ovat vallanneet erityisen huonot biisit, joita etsistään niin vapaa-ajalla kuin lakisääteisillä kahvitauoillakin. Tällä hetkellä piikkipaikkaa pitää väkevällä otteellaan eräs Tampesterilainen ryhmittymä, jonka nimeä en viitsi tässä ilmoille päästää. Ne tietää jotka tietää ja olkaa onnellisia te jotka ette tiedä!

Työnteon ohessa kannamme huolta ympäristöstä ja yhteiskunnasta. Tällä hetkellä toimiston ikkunalaudalla on rivi toimisto-olosuhteita uhmaavia chilejä, jotka sitovat raskaan ja aika-ajoin katkonaisen hengityksen sivutuotteena syntyvän hiilidioksidin itseensä. Näin ollen toimiston katossa ammottanut otsoniaukko onkin pienentynyt arviolta 60 prosenttiyksikköä. Tutkijat suosittelevatkin Rio+20 -kokouksen osallistujia tutustumaan YAD:n ratkaisuun osana kestävän kehityksen kansainvälistä prosessia. Yhteiskunnallisen panoksen olemme antaneet tekemällä empiiriisen kokeen aiheesta ”Mitä jos kaikki valta annettaisiin muurahaisille?”. Avaruusajan teknologian tarjoamasta mahdollisuudesta huolimatta muurahaisten puhemies ilmoitti muutaman kuukauden jälkeen heidän lopettavan uuden uljaan yhteiskunnan luomisen. Virallisesti syyksi ilmoitettiin huonontuneet työolosuhteet, hallinnon korruptoituneisuus sekä valtionavun lakkauttaminen. Nimettömät lähteet sisäpiiristä kuitenkin kertoivat kehittymisen esteeksi nousseen joidenkin edustajien vaatimukset sulkea hallinollisen alueen rajat muiden pesien muurahaisilta. Tämän, epäonnistuneeksikin luonnehditun, kokeen jälkeen olemme päättäneet perustaa toimiston kaakkoiskulmaan matofarmin yleisen selkärangattomuuden kunniaksi.

Lisää mukahauskaa ja pitkin lausein täytettyä kirjoittelua osoitteessa dancewise.fi

Ville, projektityöntekijä
DanceWise2
Helsinki