Huumeiset säkeet

Huumebiisit.fi -sivusto julkaistiin viime syksynä eli vuosi sitten. Tuolloin Helsingin Sanomat kirjoitti sivustosta otsikolla ”Toimivatko viittaukset huumeisiin valistuksena?”. Perinteisessä valistusmielessä sivua ei toki alun perin perustettukaan. Huumebiisit.fi pyrkii olemaan kuin levyhylly, jossa lojuu huumeista kertovia lauluja. Kuka tahansa voi niitä kuunnella ja kuka tahansa voi sinne uusia lauluja lisätä. Sanoituksia voi kommentoida ja pohtia kuinka ne liittyvät huumeisiin. Levyhylly on sikäli neutraali, että siellä ovat sikin sokin niin huumemyönteiset kuin kriittisemminkin huumeita tarkastelevat kappaleet.

Yksi sivuston syntymiseen keskeisesti liittynyt ajatus oli juuri tasapuolisuuden periaate. Omalla tavallaan huumebiisit.fi kuvastaa sitä, millaista huumekeskustelun tulisi YAD:n mielestä olla. Ei osoittelevaa, ei syyttelevää, vaan molempien puolien tasapuolista keskustelua ja toistensa kuuntelemista. Näin päihdepolitiikassakin voidaan tehdä järkeviä ratkaisuja, jotka perustuvat muuhun kuin ennakkoasenteisiin ja ”näinhän täällä on aina tehty” -mentaliteettiin.

Tähän mennessä sivuille on kertynyt yli 900 huumeita liippaavaa kappaletta ja määrä luonnollisesti kasvaa pikku hiljaa. Kappaleet ovat pääsääntöisesti sivustolle rekisteröityneiden käyttäjien lisäämiä. Alkumassa eli ensimmäiset laulut kerättiin YAD Street Teamin voimin keväällä 2011. Viime vuoden lokakuun alusta lähtien sivuilla on tehty yli 55 000 sivulatausta ja kommentteja on jätetty yli 200. Huumebiiseista voi myös keskustella Facebookissa, sinne nostetaan aina silloin tällöin ajankohtaisia tai muuten vain hienoja kappaleita.

Minua itseäni huumeista kertovat laulut ovat kiinnostaneet pitkään (vuonna 2004 kirjoitin niistä jutun silloiseen Eno-lehteen). Historiallisesta perspektiivistä katsoen ne kuvaavat usein hyvin juuri sen hetken huumeilmastoa. Aina lähtien 30-luvun kokaiini-iloitteluista, 60-luvun ”rock, ruoho ja rakkaus” -laulujen kautta 90-luvun antihuumebiiseihin.

Minua koskettavat parhaiten tarinan sisältävät kappaleet. Tällaisista esimerkkinä vaikkapa Neil Youngin ”The Needle and the Damage Done”, Bruce Springsteenin ”Sinaloa Cowboys” ja Jimmy Eat Worldin ”Drugs or Me”.

Kuunnelkaa, keskustelkaa, olkaa ihmisiksi.

– JanneP, YAD ry, projektityöntekijä –

PS. Tähän mennessä kymmenen kuunnelluinta kappaletta Huumebiisit.fi -sivulla ovat olleet:

Jukka Poika – Pekka PL
Ismo Alanko – Extaasiin
6 Feet UG – Vittu mä oon pilvessä
SMC Lähiörotat – SMC Hoodrats
Nine Inch Nails – Hurt
Amy Winehouse – Addicted
Popeda – Huummetta
Ezkimo – Matti ja Maija
Heikki Kuula – Subutexcowboy
Jukka Poika – Älä tyri nyt

”Tiitun” tarina

Olet ehkä tavannut/saatat tuntea ihmisiä, joiden elämä on luisunut huumemaailman tuhoisille raiteille. Olet nähnyt elämän ilon ja pilkkeen kadonneen silmistä, kun aineiden tuhoisa vaikutus on astunut elämään. On surullista seurata, kun elämästä katoaa aito merkitys. Ainoa jäljelle jäävä on tuho ja huumeet. Tässä tukiystävätoimintamme jäsenen “Tiitun” tarina.

“Oi nuoruuteni kultainen”

Ketä vois lyödä, kenet vois hakkaa
Vihaan tätä palloo vois se pyörimästä lakkaa
On olo aika nyyhkyy, tuli taas syyhkyy
Pitäis pian keksii, kuin sais se nilkki pleksiin
– varaudun siis seksiin.

Oi nuoruuteni kultainen, tää tyttö tässä pikkuinen
Ei usko enää huomiseen, jos pystyy vain narkkaamaan ja juomiseen

Ei auta vaik ois naksun polte kieles, ei silti bileitä ees vieres
On säädöt taas pieles, vain hyöty muista mieles
On oleminen nuivaa, häpyäkin kuivaa

No mikä totakin nyt riivaa
Vaik just sanoin häpyy kuivaa se silti sitä ruinaa
Sano pitäis mut hakkaa nii et olemasta lakkaan
Vakoo peliin lykkään taas äijä musta tykkää

Oi nuoruuteni kultainen, tää teini pieni pikkuinen
Ei tahdo enää huomiseen, on niin väsy narkkaamaan ja juomiseen
Oi nuoruuteni kultainen, tää teini pieni pikkuinen
Ei tahdo enää huomiseen, on loppu narkkaamaan ja juomiseen

Tämä on “Tiitun” (käytetty nimimerkkiä) kuvaelma nuoruudestaan. Huumemaailmaan Tiitu joutui varhain. Ala-asteella Tiitu oli koulukiusattu. Ylä-asteelle siirryttäessä hän halusi välttää kiusaamisen. Ja paras tapa tähän oli kuulua kovien tyyppien joukkoon. ”Kerran yritin juosta kiusaajaa karkuun auton alle. Olin niin loppu kiusaamiseen. Olisin mieluummin kuollut, kun ottanut jälleen kerran turpaan. Mitä tahansa, että se helvetti loppuisi, ajattelin”

Mutta se ei loppunut. Siitä alkoi Tiitulle vain uusi, entistä rankempi helvetti. Huumehelvetti. ”Enää minua ei kiusattu. Sain kavereita ja koin, että vihdoin minua arvostettiin. Toki arvostuksen eteen piti olla se hulluin…  Piti olla se, joka juo eniten, polttaa pilvensä isoimmasta bongista ja uskaltaa kokeilla hurjempia ja hurjempia huumeita”

Kierre alkoi syvetä. Tiitu huomasi olevansa jo pahasti koukussa aineisiin. Opinnot jäivät ja kaveripiiri muuttui hurjemmaksi. Kuvioissa oli jälleen pelko ja väkivalta. Kaikilla vain hyöty muista mielessä. Millään ei ollut itseisarvoa, paitsi huumeilla. Keneenkään ei voinut luottaa. Oma poikaystäväkin uhkaili tapaa ja pahoinpiteli rajusti Tiitua.

Tämäkään ei ollut sitä elämää, mitä Tiitu halusi elää. Onneksi Tiitulla piili pieni toivon kipinä elämisen arvoisesta elämästä. Hän halusi lopettaa käyttämisen, mutta ei itse pystynyt hallitsemaan pakkomiellettään ja palasi aina käyttämään. Lopulta Tiitu totesi olevansa täysin voimaton huumeisiin. Hän hakeutui hoitoon ja meni NA-vertaisryhmiin.

Tiitulle ainoa vaihtoehto oli täysin lääkkeetön hoito, koska myös lääkkeitä Tiitu oli väärinkäyttänyt 13-vuotiaasta asti. Tiitu pääsi sisälle Hietalinna-yhteisöön. Hietalinnassa ollessa Tiitu kuuli YAD:n tukiystävätoiminnasta ja hän lähti siihen avoimin mielin mukaan.

huominen pieniLaitoshoidon päätyttyä Tiitulle oli tullut paljon uusia raittiita ystäviä NA-ryhmien ja YAD:n kautta. Mieluisaa tekemistä riitti. Tukiverkostosta tuli vahva ja monipuolinen. YAD:n ja NA-ryhmien lisäksi Tiitu haluaa sanoa kiitoksen Kalliolan Avomyllyn- ja Avokiskon väelle, Nuorisoaseman työntekijälleen sekä Harjulalle, joka on päihdekuntoutujille tarkoitettu paikka viettää päiviä silloin, kun muuta ohjelmaa ei vielä arkipäiviin ole pystynyt ottamaan.

Tiitu sai elämästä kiinni. Alussa tunteiden hallinta oli vaikeaa, ja monet elämän perusasiat piti opetella ensimmäistä kertaa. ”Kiitos vankan tukiverkoston. Minulla oli aina joku jolle soittaa ja joka ymmärtää, kun oli vaikeaa ja teki mieli huumeita. Yksin ei enään tarvitse olla – ellen itse niin valitse. Oma osuus on tottakai tehtävä. Ites on otettava vastuu omasta hyvinvoinnista.”

Tänä päivänä Tiitulla on mukava työ, hän opiskelee, harrastaa, viettää aikaa ystävien kanssa, matkustelee ja käy ”säännöllisesti, mutta ei enää niin usein” NA-ryhmissä. Päihdeongelman kanssa kamppaileville Tiitu haluaa korostaa ”Kun olin valmis tekemään mitä tahansa, että minun ei tarvitse käyttää huumeita, olin valmis etsimään ja ottamaan vastaan tarvitsemani avun. Apua on ollut niin paljon, kuin olen ollut valmis vastaanottamaan. Tarvitsee vain olla nöyrä ja myöntää tarvitsevansa apua. Itse sinun ei tarvitse pärjätä.”

Kaunis kiitos Tiitulle tarinansa jakamisesta. On ollut ilo seurata matkaasi. Ja kuten Tiitun kertomasta lukee, on päihteettömänä saatavilla paljon tukea ja tekemistä:

YAD:n tiimoilta voi touhuta Helsingissä mm. paikallisosastossa (kaikille avointa toimintaa), tukiystävätoiminnassa (entisille päihteiden käyttäjille ja vapaaehtoisille tukiystäville suunnattua toimintaa, uusia tukiystäviä koulutetaan syksyllä 2012) näistä lisätietoja Annukalta p. 050 567 8451.

DanceWise2-toiminnassa taas on mahdollista olla mukana järjestämässä Sideffect-bileitä tai osallistua festareiden ensiaputiimeihin jne. Näistä lisää Villeltä p. 050 411 6983 ja Tuukalta p. 040 512 7378.

Iloista loppukesää, tuetaan toisiamme ja hymyillään syksyn sateille!

Annukka
Pk-seudun tukitoiminnan koordinaattori

Jakkupuvun tuolla puolen

Kevätkokous, vuosibudjetti, vastuualue, kokousmuistio, pöytäkirja, strategialinjaus. Nämä kuivilta maistuvat termit ovat osalle ihmisistä lähes kirosanoja, mutta arkipäivää YAD:n hallituksen jäsenille. Hallitus kokoontuu noin kahdeksan kertaa vuodessa päättämään asioista, tosin työtä toki riittää myös kokousten lisäksi. Hallitustyö koostuu monesta osa-alueesta, kuten budjettien laatimisesta ja hankkeiden linjaamisesta.

Kaikkia osa-alueita ei tietysti tarvitse täydellisesti hallita. Jokaisen meistä ei oleteta olevan taloushallinnon tai päihdetyön ammattilainen. Kaikilla hallituksen jäsenillä on oma vastuualueensa, joka on pyritty nakittamaan jäsenen oman mielenkiinnon ja mahdollisesti ammatillisen osaamisen perusteella. Vastuualueita ovat mm. koulutukset, viestintä sekä erilaiset hankkeet kuten tällä hetkellä sosiaalinen tilinpito.

YAD:n hallituksen jäseneksi voi hakea kuka tahansa 18 -vuotta täyttänyt YADin jäsen, ammatista riippumatta. Tällä hetkellä hallitukseemme kuuluu eri alojen opiskelijoita sekä työntekijöitä. Edustettuna on mm. nuorisotyö, päihdetyö, terveys- sekä IT-ala. Hieman siis sekalainen seurakunta, mutta ei onneksi sekava.

Erityisesti nykyiseen hallitukseen on valikoitunut ihmisiä, joilla on vankkaa kokemusta vapaaehtoisena tai työntekijänä toimimisesta YAD:ssa. Tämän pohjalta jäsenet tuntevat järjestön periaatteet ja ymmärtävät tavoitteet sekä toimintatavat. Yhteinen ymmärrys YAD:n arvoista helpottaa työskentelyä sekä päätöksentekoa. Puheenjohtajan ei siis tarvitse leikkiä viiksekästä diktaattoria, koska kaikki ovat jo valmiiksi yhdessä rintamassa. Hallituksen jäsenistö on myös poikkeuksetta kiinnostunut ehkäisevästä huumetyöstä sekä laajemmalti päihteisiin liittyvistä asioista. Vapaaehtoispohja, kiinnostus päihdealaan sekä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen yhdistettynä hyvään motivaatioon antaa meille mielestäni mainion pohjan hallitustyölle.

2012-2014 hallituskauden vapautuneille paikoille oli enemmän hakijoita kuin miesmuistiin. Hallituksen jäsenmäärää kasvatettiin ja näin ollen myös varajäsenten määrää. On hienoa huomata, miten kuivana ja tylsänä pidetyn vapaaehtoistyön muoto kerää taas näinkin paljon innokkaita osallistujia. Riippuu ihmisestä pitääkö hallitustyötä tylsänä, mutta vastuuta se ainakin tuo enemmän kuin käytännön vapaaehtoistyö. Paperien pyörittelyn ei tarvitse olla suuri intohimo, mutta ei sitä inhotakaan voi. Itselleni hakeminen hallitukseen lähes 10 vuoden muun vapaaehtoistyön jälkeen oli luonnollinen päätös. Tuntui, että oma panos käytännön työhön oli annettu, mutta halusin vielä olla mukana mahdollistamassa hyvät puitteet muille toimia YAD:ssa. YAD:n arvojen ja asenteiden ajaminen on edelleen mahdollista, ehkä vain hieman virallisemmalla tavalla.

YAD:n hallituksessa ei istu yhteiskunnallisesti vaikutusvaltaisia henkilöitä, kuten poliitikkoja tai julkkiksia. Meillä jäsenillä ei ole valmiiksi mitään statusta, jonka perusteella media kuuntelisi meitä. Nykyaikainen tietoyhteiskunta mahdollistaa kuitenkin sen, että pienempikin järjestö tai muu vaikuttaja saa halutessaan paljon meteliä aikaiseksi. Tähän tarvitaan asiasta kiinnostuneita ja vaikuttamishaluisia ihmisiä, jotka ovat valmiita ottamaan osaa erilaiseen toimintaan sekä kampanjoihin. Tuorein tällainen hanke on Myssy pois silmiltä -kampanja, jolle on saatu huomiota valtamedioissa rummuttamalla asiaa sosiaalisessa mediassa sekä myös perinteisten lehdistötiedotteiden avulla.

YAD:n hallitus on siis järjestön taustalla vaikuttava voima, jossa ei harrasteta turhan virallista pönötystä jakkupuvut/pingviiniasut päällä, monokkeli silmässä. Hommat kuitenkin hoidetaan asiallisesti ja vastuullisesti. Kiitokset kaikille hallituksen jäsenille sekä varajäsenille.

 

MinnaS, YAD ry:n hallituksen jäsen

DW2 HagisHQ Salutes!

Koska tekstin otsikko voi olla vaikeasti aukeava tahi ymmärrettävä, jatkan samalla rutinoituneella kaavalla kirjallista itseilmaisuani. Eli vastuu siitä ymmärtääkö ja miten ymmärtää sivulla näkyvän tekstin siirtyy välittömästi lukijan näyttöpäätteelle taivutetuille harteille. Tämän vastuuvapauslausekkeen myötä uskallan jatkaa epäjohdonmukaisten ja asiasisällöttömien sanaliittojen kirjoittamista interwebin ihmeelliseen maailmaan.

Olen Ville, juuriltani ja tavoiltani pesunkestävä landespede. Lokaationi on Helsingin Hakaniemessä sijaitseva YAD:n toimisto, jossa kera työparini pyöritämme DanceWise2- hanketta. DW2 on pyörinyt nyt reilun vuoden päivät ja minä olen pyörinyt YAD:n palkkalistoilla saman verran, pyörimme molemmat vielä ainakin vuoden 2013 loppuun saakka. Toimintaa on laidasta laitaan; nuorisotalojen dj-kouluista S|DEFFECT -konemusabileiden kautta metsäfestivaaleille jalkautumiseen. Hankkeen eri osa-alueet jaksottuvat mukavasti eri vuodenaikoihin; syksyllä pyörähtävät dj-koulut, vuoden vaihteen jälkeen järkätään S|DEFFECTit, keväällä valmistaudutaan kesän jalkautuvan tiimin keikkoihin ja kesällä kyseinen joukko suuntaa muutamalle metsäfestivaalille pitämään bilekansasta huolta. Näiden välissä ja aikana edustamme erilaisissa tapahtumissa ja pidämme infopisteitä. Tämän kaiken mahdollistaa motivoitunut, aktiivinen ja aivan mahtava vapaaehtoisten ryhmä, jota ilman vaeltaisimme tietokoneisiin telakoituneena bittiavaruudessa suunnitelmien pysyessä vain suunnitelmina. Tämä loistotiimi on nimettu DW-Crewiksi ja jo pelkkä nimen mainitseminen nostaa onnenkyyneleen silmäkulmaan sekä saa aikaan ylpeyden kihelmöinnin sydänalassa. Kiitos.

Me, projektityöntekijät YAD:n armosta, työskentelemme pääosin toimistolta käsin pyöritellen papereita, numeroita ja tiedostoja parhaan kykymme mukaan. Suunnittelemme toimintaa ja osallistumme toteutukseen aina kun se on mahdollista, joten konttorirotilla ei todellakaan ole tylsää! Koska hankkeen olennaista roolia näyttelee taidemuotonakin tunnettu musiikki, se on vahvasti läsnä myös tavallisessa työpäivässä. Toimistolla on tällä hetkellä neljä vinnyylisoitinta, kaksi cd-dekkiä, pari mikseriä, vanhan liiton boombox-mankka, kasa vinyyleitä sekä c-kasetteja. Hiljaisia hetkiä Hakaniemen HQ:ssa ei siis juurikaan ole. Jostain syystä toimistoplaylistin ovat vallanneet erityisen huonot biisit, joita etsistään niin vapaa-ajalla kuin lakisääteisillä kahvitauoillakin. Tällä hetkellä piikkipaikkaa pitää väkevällä otteellaan eräs Tampesterilainen ryhmittymä, jonka nimeä en viitsi tässä ilmoille päästää. Ne tietää jotka tietää ja olkaa onnellisia te jotka ette tiedä!

Työnteon ohessa kannamme huolta ympäristöstä ja yhteiskunnasta. Tällä hetkellä toimiston ikkunalaudalla on rivi toimisto-olosuhteita uhmaavia chilejä, jotka sitovat raskaan ja aika-ajoin katkonaisen hengityksen sivutuotteena syntyvän hiilidioksidin itseensä. Näin ollen toimiston katossa ammottanut otsoniaukko onkin pienentynyt arviolta 60 prosenttiyksikköä. Tutkijat suosittelevatkin Rio+20 -kokouksen osallistujia tutustumaan YAD:n ratkaisuun osana kestävän kehityksen kansainvälistä prosessia. Yhteiskunnallisen panoksen olemme antaneet tekemällä empiiriisen kokeen aiheesta ”Mitä jos kaikki valta annettaisiin muurahaisille?”. Avaruusajan teknologian tarjoamasta mahdollisuudesta huolimatta muurahaisten puhemies ilmoitti muutaman kuukauden jälkeen heidän lopettavan uuden uljaan yhteiskunnan luomisen. Virallisesti syyksi ilmoitettiin huonontuneet työolosuhteet, hallinnon korruptoituneisuus sekä valtionavun lakkauttaminen. Nimettömät lähteet sisäpiiristä kuitenkin kertoivat kehittymisen esteeksi nousseen joidenkin edustajien vaatimukset sulkea hallinollisen alueen rajat muiden pesien muurahaisilta. Tämän, epäonnistuneeksikin luonnehditun, kokeen jälkeen olemme päättäneet perustaa toimiston kaakkoiskulmaan matofarmin yleisen selkärangattomuuden kunniaksi.

Lisää mukahauskaa ja pitkin lausein täytettyä kirjoittelua osoitteessa dancewise.fi

Ville, projektityöntekijä
DanceWise2
Helsinki

Terveisiä keskustoimistolta!

Meillä yadissa työskentelee monen näköisiä työntekijöitä, on toiminnanjohtaja, toiminnanohjaajia, projektityöntekijöitä, harjoittelijoita ja toimistosihteeri. Jäsenistölle näkyvimpiä työntekijöitä lienevät varmaankin toiminnanohjaajat, jotka näkyvät niin sosiaalisessa mediassa, koulutuksissa kuin muissa tapahtumissakin. Toimistosihteeri on se työntekijä, joka jää aktiivisimmillekin jäsenille vieraammaksi. Toimistosihteeri vastaa toimiston puhelimeen ja sähköpostiin, vastaa jäsenten kysymyksiin ja pitää jäsenrekisterin ajan tasalla. Toimistosihteeri myös maksaa laskut, postittaa tilaukset ja etsii tietoa mitä kummallisempiin kysymyksiin lakipykälistä aina vesimelonin värimuunnoksiin.  Toimistosihteerin työ voi vaikuttaa kuivalta toimistossa pakertamiselta, mutta tässä porukassa se ei sitä kyllä ole! YADilaiset ovat vallan rentoja työkavereita ja osaavat kyllä nauramisen taidon. Täällä osataan myös tehdä pieniä jekkuja, etenkin lomalta töihin palaavia muistetaan pienillä yllätyksillä. 🙂

Kesä toi tullessaan uudeksi työtehtäväksi onnettarena tai vähintäänkin arvontojen virallisena valvojana toimimista. Pilvenreunalla.com -sivustolla huumetestin tehneiden ja arvontaan osallistuneiden kesken kun arvotaan kuukausittain Juha Vuorisen kirjoja ja YAD-tuotteita. Kannattaa siis mennä testaamaan huumetietoutta ja osallistua arvontaan! Kesän ja festarikauden kunniaksi arvottiin myös festarilippuja Myötätuulirockiin. Kaikki kesäkuussa jäseneksi liittyneet osallistuivat arvontaan ja liput on jo toimitettu voittajalle.

Kesä on ollut varsin yllätyksellistä aikaa. Lutakonaukion työmaista johtuen työpaikalle pääsy on joskus enemmän tai vähemmän haasteellista. Onhan se tietysti ihan lystiä aloittaa työpäivä etsimällä reittiä ulko-ovelle jotta pääsisi sisään. Iltapäivällä voi sitten joutua etsimään vaihtoehtoista reittiä pois työpaikalta. Loman jälkeen töihin palaavaa voikin odottaa ihan totaalisesti myllätty etupiha ja aidattu työpaikka.  Yllätyksiä päivään tuo myös festarikausi. Toimistolla hyörii ja pyörii festareiden vapaaehtoisia infopisteilijöitä ennen ja jälkeen festareiden.

Pääasiassa tässä työssä työpäivän kulku on varsin ennalta arvattava. Päivän aikana tiettyjä asioita tehdään tiettyyn aikaan. Yleensä kun on ajatellut tekevänsä tietyt jutut seuraavana päivänä, tuleekin puhelu tai sähköposti joka pistää suunnitelmat ja kiireellisyysjärjestyksen uusiksi. Joskus on kuitenkin päiviä, joita ei olisi osannut odottaa, kuten sitä päivää kun toimistolle tuodaan 10 000 kondomia ja erilaisia kuoria niihin. Toisaaltahan se oli ihan kivaa askarrella porukalla kuoria varmuusvälineisiin. Oli ainakin vaihtelua perustoimistopäivään jolloin istuu tietokoneen edessä ja naputtelee sähköpostia tai kasaa lähteviä paketteja. 🙂

 

Elina, YAD:n toimistosihteeri

Kehon ja mielen ravintoa

Olen viimeisen kymmenen vuoden aikana seurannut melko aktiivisesti sekä päihdekeskustelua (työn puolesta) että ravintokeskustelua (oman kiinnostuksen puolesta). Olen havainnut teemojen olevan jollain tavalla toisiinsa kietoutuneita. Tietyt yhteiskunnan arvot, trendit ja ajankohtaisuudet heijastuvat molempiin teemoihin samalla tavalla. Molemmissa vallitsevat asenteet ovat voimakas käyttäytymistä ohjaava tekijä, yksilön tarve kuulua johonkin ajaa puhtaan tarpeen tyydyttämisen ohi valintatilanteessa.

Get naturally high -välipalat löydät YAD ry:n infopisteiltä loppukesästä

Yleisten suositusten vaiheessa ravintopuolella tankattiin ruokaympyrää, vaihdettiin voi margariiniin, rajoitettiin kanamunansyöntiä kolesterolin pelossa. Laihduttajalle kerrottiin ohjeeksi, että pitää syödä vähemmän kuin kuluttaa. Päihdepuolella oli viinaa ja tupakkaa, ja sitten yksi iso möykky nimeltä huumeet, joka oli kuolemaksi. Huolestuneet vanhemmat ostivat nuorisolle keskikaljaa, etteivät vain niihin huumeisiin koskisi, ja porttiteoriaa levitettiin kuin uskontoa.

Siirryttiin laajan kyseenalaistamisen vaiheeseen. Ruokaympyrä revittiin palasiksi, ja mielenkiinto siirtyi yksittäisiin ainesosiin, makro- ja mikrotason ravintohifistelyyn. Happotasapaino, glykeeminen indeksi, proteiini-hiilihydraatti-rasvasuhde, hyvät ja huonot hiilarit, hyvät ja huonot rasvat.  Päihdepuolelle rakentui loputon vastakkainasettelu laittomien ja laillisten päihteiden välillä. Kumpi on vaarallisempaa, kannabis vai alkoholi? Miksi osa päihteistä on laillisia ja osa laittomia? Vertauksia tehtiin niin sokeriin kuin reseptilääkkeisiinkin, parhaimmillaan tai pahimmillaan molekyylitasolla.  Fokus tuntui unohtuvan molemmissa teemoissa knoppitiedon alle.

Ruoan energiasisällön ohella kiinnostusta herätti myös ruoan alkuperä. Luomua, lähiruokaa vai tehotuotettua? Samaan trendiin hypättiin myös päihdepuolella. Luomualkoholien myynti kasvoi, ja kannabiksesta lanseerattiin puhdas luonnon tuote – oli se sitten kasvanut vaatehuoneessa keinovalolla tai ei.

Rinnalle alkoi kehittyä terveysvaikutteisten ja funktionaalisten ruoka-aineiden tarjonta. Ja funktionaalisuudella ei tässä yhteydessä tarkoiteta ruoan varsinaista funktiota eli kropan ravitsemista, vaan erinäisiä lupauksia aineenvaihdunnan paranemisesta, vastustuskyvyn paranemisesta, piristymisestä, laihtumisesta, mielenrauhasta, hyvästä olosta ja ties mistä. Päihdepuolella eri tuotteista on jo pidempään keskusteltu itselääkitsemisen välineinä. Yksi tuote auttaa rauhoittumaan, toinen piristymään, kolmas tuo unen ja neljäs tekee seuralliseksi. ”Terveysvinkkejä” jaellaan paitsi kaveriporukoissa ja nettipalstoilla, myös iltapäivälehdissä ja muissa medioissa. Listoja tehdään niin viinin kuin kannabiksenkin terveysvaikutuksista. Samalla kuntoiludopig nousee otsikoihin.

Ravintopuolella on suoritettu jonkinlainen paluu juurille. Paleoruokavalio, puhtaus ja lisäaineettomuus ja tietynlainen konstailemattomuus ovat korvanneet osan ruokahifistelystä. Aiemmin kovin parjattu ”kaloriteoria” (ihminen laihtuu, jos syö vähemmän kuin kuluttaa) on nostettu taas pinnalle. Päihdepuolelta en vastaavaa kehitystä ole havainnut, tosin täysraittiiden nuorten määrän kasvaminen kouluterveyskyselyissä lienee viestii osaltaan uuden trendin synnystä.

Monet ihmiset ovat kokeneet eri medioissa käydyn ravintokeskustelun hämmentäväksi. Välillä liputetaan rasvattomien maitotuotteiden kanssa, välillä hamstrataan voita ja 10 % rasvaa sisältävää turkkilaista jogurttia. Ristiriitainen tieto hämärtää omaa ajattelua, ja voin ja öljyn debatti on saanut ihmiset kyselemään, että mitä sitä enää uskaltaa syödä. Yksi mielestäni erityisen hyvä piirre on julkisen keskustelun mukanaan tuoma tiedostaminen. Suomalaiset ovat heränneet pohtimaan ruokailutottumuksiaan ja valintojaan. Mitä tämä minulle tekee ja onko oloni parempi, jos olen ilman? Samaa henkeä toivon myös päihdeasioihin. Oli lopullinen päätös mikä hyvänsä, pitäisi sen perustua tietoiseen valintaan ja riittävää taustakartoitukseen. Riittävä tieto on parasta riskinehkäisyä.

 

Petra, YAD ry:n toiminnanohjaaja

Kesäleiriltä toiselle

Lutakonaukiolla on ollut täysi myllerrys päällä, kun Jyväskylän toimisto sattuu sijaitsemaan keskellä rakennustyömaata. Talo tärisee ja aamut on tien raivaamista työpaikan ovelle. Aina ei siis ole helppoa tulla töihin!

Myllerrystä on riittänyt myös toimiston sisällä. Kesän alku on nimittäin reipasta aikaa YADissa, kun festaroijat herää talviunesta ja kesäleirien järjestäminen on vauhdissa. Tänä vuonna vielä Myssy pois silmiltä -kampanja on myllertänyt omalla tavallaan toimintaa. Tämän kesän tukileiristä voit lukea edellisestä kirjoituksesta, jonka yksi leiriläisistä on leirifiiliksistä kirjoittanut. YADin perinteinen kaikille avoin kesäleiri järjestettiin tänä vuonna ainoastaan yhden päivän mittaisena kesäpäivänä Jyväskylässä. Leirit on aina ollu Yadissa rentoja kohtaamispaikkoja, joissa on saattanut nähdä pitkän ajan jälkeenkin ihmisiä, jotka toimivat ympäri Suomea ja eri paikkakunnilla, kuin vaikka itse toimii. Välillä sekaan löytää myös uudet tuttavuudet, jotka kirjoittavat leirihistoriaan uusia sivuja.

Jyväskylän leiripäivä alkoi yhteisellä aamupalalla Lutakon toimistolla, jonne saapui sekä Tampereelta että Jyväskylästä porukkaa. Jälleennäkemisen ja kuulumisten vaihtamisen jälkeen päivää jatkettiin sarjakuvatyöpajalla. Sarjakuvien teema rajattiin niin, että sen tuli käsitellä yadiin liittyviä asioita, kuten yadilaisuutta tai päihdeaiheita. Meille ohjaajillekin oli ensimmäinen kerta, kun tätä lähdettiin toteuttamaan. Aina oppii jotain uutta, vaikka allekirjoittanut ei kyllä ehtinytkään päivän aikana sarjakuvaa tekemään, kokemus kuitenkin siitä, ettei esimerkiksi piirustustaitoa idean ja sarjakuvan synnyttämisessä tarvita, oli erittäin positiivinen. Syntyneet sarjakuvat oli kyllä oivaltavia! Tässä taidonnäytettä:

Sadventures: Loistava reissu!
Simo seikkailee savuissa
Parasta huumetta!

Jottei homma menis ihan sisällä olemiseksi, oltiin varattu iltaa varten läheltä Jyväskylää kota. Kota sijaitsi pienen kävelymatkan päässä autolta, mäntyisen metsän keskellä. Matkaan lähdettiin isojen ruokakassien kanssa ja paikan päällä nuotiomestari sai tulen syttymään grillausta varten. Vuoden 2011 kesäleirillä oli tehty boffer-miekkoja ja vaikka tällä kertaa ei niitä tehty itse, päästiin niitä kuitenkin kokeilemaan metsän siimeksessä. Myös mölkky lensi mallikkaasti yadilaisten käsistä metsätien varrella.

Myös söpöillä kuvilla varustettuja kangaskasseja tehtiin päivän aikana

Fiiliskierroksen jälkeen väsyneet, mutta seurasta ja toiminnasta kiitolliset ihmiset lähti kotimatkalle.

 

Näihin kuviin ja tunnelmiin on hyvä lopettaa työviikko,

YAD:n toiminnanohjaaja, Essi

Päihteettömiä elämyksiä ja yhteistyötä YAD ry:n tukitoiminnassa

Yksi osa YAD ry:n toimintaa on toipuville huumeidenkäyttäjille suunnattu tukitoiminta. YAD ry:n tukitoiminta keskittyy yhdistyksen toimistopaikkakunnille, eli Helsinkiin, Jyväskylään ja Tampereelle. Yksi osa yhdistyksen tukitoimintaa on vuosittain järjestettävä tukileiri, jota on järjestetty yhteistyössä Kris Tampere ry:n kanssa vuodesta 2010 saakka. Vuonna 2011 yhteistyöhön liittyi mukaan myös Spartak ry Kajaanista, ja tänä vuonna leiriläisiä osallistui yhteensä viidestä eri yhdistyksestä, kun mukana olivat YAD ry, Kris-Tampere ry, Kris Etelä-Suomi, Kris Etelä-Pohjanmaa ja Kajaanin Spartak ry.

Sopentupa toimi hyvin leiripaikkana isollekin seurueelle

Leiri oli suunnattu erityisesti nuorille ja nuorille aikuisille leiriläisten ikähaitarin vaihdellessa 17-28 välillä. Leiri järjestettiin 27.6.-1.7.2012, ja paikkana toimi jo toisena vuonna peräkkäin Kajaanin Sopentupa. Henkilömäärä nousi 38 henkeen, joka oli edellisvuoteen verrattuna melkein tuplaten. Tässä erään leiriläisen tunnelmia leirin jälkeen:
”Leirin tarkoitus oli tutustua uusiin ihmisiin ja yhdistyksiin, tehdä yhdessä asioita ja huomioida muita. Paljon saimmekin yhdessä tehdä, splätterisotaa, keilausta, lautapelejä (varsinkin scrabblea), saunomista, beach volleyta, leirinuotiota, kalastelua, ruoan tekoa, siivoamista, frisbeegolfia ym. Tehtyä tuli paljon, ja mikä tärkeintä, yhdessä. Tilat olivat melkoisen hyvät ja kattavat, vaikkakin monen oli vaikea tottua ulkohuussiin ja suihkun puutteeseen. Itse yllätyin kuinka hyvällä meiningillä mentiin alusta loppuun ja kuinka moni päätösnuotiolla sanoi, että olisi mielellään ollut pidempäänkin leirillä. Päättelen tästä sellaisen asian, että leiri oli onnistunut ja ihmiset nauttivat olostaan siellä. Todennäköisesti leiri pyritään järjestämään vähintään kerran vuodessa, mutta ihmisten toiveena oli, että leiri järjestettäisiin seuraavan kerran jo talvella. Paikka on kuin paratiisi, kaksi saunaa (savusauna ja tavallinen), järvi, joka on erittäin kalapitoinen, metsää ja omaa rauhaa niin paljon kuin sielu sietää. Itse sain ainakin leiriltä kourallisen hyviä muistoja, uusia tuttavuuksia ja erittäin iloisen mielen, vaikka olikin harmi kun leiri loppui.”

 

 

Kris, Spartak ja YAD, yhteiseen suuntaan, yhteiseen hetkeen, tähän lyhyeen yhteiseen retkeen, Ehkä päämäärämme on mahdoton mut tämä juna matkalla on. (RD)

 

Festarityö YAD ry:n toiminnassa on monipuolista ja hektistä

Kevään 2012 aikana YAD ry on hakenut infopistepaikkoja kesän monille festareille ja jälleen tänä kesänä YAD:n vapaaehtoiset pääsevät kiertämään 15 eri festarit. Tähän mennessä muutamat festarit onkin jo koluttu läpi onnistuneesti mm. Maailma kylässä-festivaali, Kivenlahti-, Provinssi– ja Nummirock. YAD:n festaritoiminnan näkyvänä osana toimii mustakeltainen infopisteteltta ja YAD:n vapaaehtoiset eri festareilla. YAD:n festaritoimintaan mahtuu kuitenkin myös paljon muutakin, joten on myös syytä tarkentaa, että mitä kulissien takana oikein tapahtuu itse työntekijän roolissa.

Tänä kesänä festarityössä työskentelen itse ensimmäistä kertaa nimikkeenä Iida YAD ja työparina toimii Tuomas YAD. Festarityöskentelyn valvojana toimii Essi YAD, joka on jo muutaman vuoden ajan toiminut festarityön konkarina.  Festarityönvalvoja on siitä syystä, että minä sekä Tuomas molemmat toteutetaan opintojamme festarityön saralla. Vinkkinä humanistisen alan opiskelijoille. YAD:sta voit löytää itsellesi myös oivallisen harjoittelupaikan!

Perus festarityössä koulutetaan uusia YADilaisia sekä festarivastaavia YAD:n infopisteille. Työn kuvaan kuuluu koulutusten lisäksi myös hankkia festaripaikat sekä majoitukset YAD:n vapaaehtoisille. Vapaaehtoisryhmälle vuokrataan myös festariauto, jotta festareille pääsy onnistuu muitta mutkitta. Festarikesän aikana vapaaehtoisryhmille valitaan festarivastaavat sekä reissun mukaan kootaan myös festarikuutio, mikä sisältää kaiken oleellisen, mitä kaikkea festareilla YAD:n vapaaehtoiset saattaisivat tarvita mm. infopisteteltta, infomateriaalit, festarikansio, ajo-ohjeita jne. Festareiden ajan festarityöntekijä toimii myös päivystävänä puhelimena. Eli jos jotain sattuu tai muuta sellaista niin festarivastaava tai vapaaehtoinen voi festaripuhelimeen kilauttaa.

Vaparit infoisteillaFestarityössä parasta on sen hektisyys. Koskaan ei tiedä mitä tuleman pitää, mutta kutakuinkin aina, festarireissut vapaaehtoisilta festarivastaavien johdattamina ovat onnistuneet hyvin. Tänä kesänä on tehty paljon uudistusta festaritoiminnassa lähinnä infopistetyöskentelyn osalta. Infopisteellä vapaaehtoisille ollaan suunniteltu uudet huumetestit, jotka mahdollistavat monipuolisemmat keskustelut festareilla. Tämän kesän uutuutena voit myös seurata infopistemeininkiä vapaaehtoisen silmin YAD Infopisteillä – blogista. Tänä kesänä mukana keskusteluissa nousee myös melko vahvasti esille YAD:n kannabiskannanotto. Tähän mennessä nimiä adressiin festareilta on tullut jo useita kymmeniä. Adressin voi myös allekirjoittaa netissä.

YAD:n infopistetelttaa ja vapaaehtoisia voit nähdä tänä kesänä festareilla aina elokuun loppuun saakka! Festarit huipentuvat YAD:n osalta tänä vuonna perinteisesti Lutakko Liekkeihin!

Festarityöntekijä Iida YAD, Harjoittelija Humanistisesta ammattikorkeakoulusta

Myssyt pois silmiltä. Uusi blogi puhkeaa kukkaan!


Viime viikot YAD:n toimipisteillä on tiiviisti hiottu kannabiskannanottoamme ja siihen liittyvää kampanjamatskua julkaisukuntoon. Nyt on valmista, eli kannanottoa voi ladata nettisivuiltamme, keskusteluun osallistua Myssy pois silmiltä -facebook ryhmässä tai halutessaan allekirjoittaa nettiadressin.

Kannanotossamme painotamme monipuolisia keinoja kannabishaittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Näkemyksemme ovat kuitenkin aiheuttaneet jo melkoista hämmennystä.

Yksi kolmesta kehittämisehdotuksestamme on kannabiksen käytöstä kiinnijäävien rikosoikeudellisten (ja muidenkin) seuraamusten kohtuullistaminen. Esitämme, että huomautusmenettely pitäisi ottaa laajempaan käyttöön sakkorangaistuksen sijaan. Näemme tärkeänä, ettei kiinnijääminen johtaisi narkomaanileiman lyömiseen henkilöihin, jotka saattavat olla hyvin asiansa hoitavia, täysin tavallisia ihmisiä. Sekä tutkimuksissa, että kannabisaktivistien omilla foorumeilla nousevat esiin kokemukset, joissa viranomaisten toimenpiteet ovat toisinaan täysin ylimitoitettuja kannabiksen käytöstä epäiltyjen kohdalla.

Ongelmallisena näemme myös poliisirekisterien vuodot ulkopuolisille, joilla tietoihin ei pitäisi olla mitään pääsyä. Näihin epäkohtiin puuttumisen YAD näkee tarpeellisena, ja on niiltä osin samoilla linjoilla kannabismyönteisten ryhmien kanssa. Ilahduttavaa tässä kampanjassa onkin ollut hyvässä yhteistyöhengessä käydyt keskustelut kannabisaktiivien kanssa. Tämä ei tarkoita sitä, että YAD olisi kääntänyt kelkkansa huumeiden käytön ehkäisyyn liittyvien tavoitteidensa suhteen tai yllyttäisi lakien rikkomiseen. Näemme vain, että  kannabiksen käytön seurauksia voisi kohtuullistaa ja  käyttäjien oikeusturvan tulisi toteutua nykyistä paremmin.

Tämä linja on tosiaan herättänyt kysymyksiä siitä, että ollaanko nyt puolesta vai vastaan ja voivatko huumeidenvastaisesti ajattelevat enää luottaa YAD:iin? Toisaalta olemme saaneet palautetta siitäkin, ettei kannanotossa ole riittävän rohkeita avauksia, vaan tyydytään toimenpiteisiin nykylainsäädännön raameissa. No tekipä niin tai näin niin selvää on se, että kaikkia ei voi, eikä tulekaan, miellyttää.

YAD:n linja on pitkälti entisensä. Jo yhdistyksen varhaisina vuosina 80 -luvun lopulla YAD:n aate muotoiltiin tähän tapaan: ”Huumeita vastaan -huumeiden käyttäjän puolella”.  Henki on edelleen sama.  Vaikka YAD:n tavoitteena on edistää huumeetonta elämää, sitä ei tehdä sulkemalla silmät realiteeteiltä tai käyttäjien asemaa ja oikeusturvaa polkemalla. Siksi yleisinhimilliset perustelut ja arvot heijastuvat YAD:n tavoissa käsitellä huumausainekysymyksiä.

Samaan hengenvetoon on kuitenkin todettava, että vastuullisessa päihdepolitiikassa säännellään ja rajoitetaan eri päihteiden käyttöä yhteiskunnan ja sen jäsenten, eli meidän kaikkien parhaaksi. Huumeita, tässä tapauksessa kannabista käyttävä henkilö on tehnyt valinnan toimia lainvastaisesti ja siten tiedostaa, että joitain seuraamuksia valinnasta saattaa koitua. Näiden seuraamusten tulee olla kuitenkin tolkullisessa mittasuhteessa rikokseen nähden. Käyttörikossakkoon liittyvä menettely on monivaiheinen oikeuteen asti menevä prosessi, jonka voisi korvata kannabiksen käytöstä tai omaan käyttöön viittaavasta hallussapidosta, poliisin antamalla huomautuksella. Toistuvasti kärähtäville hyödyllisempää voisi olla ohjaus matalankynnyksen palvelujärjestelmän piiriin pohtimaan omaa käyttöään, etenkin jos käyttö johtaa jatkuvasti tekemisiin virkavallan kanssa. Näihin matalankynnyksen palveluihin viittaamme kannanottomme toisessa kohdassa. Ihan oma haasteensa on sitten saada hoitoonohjauskäytännöt toteutumaan nykyistä paremmin huumausainerikoksista kiinnijääneiden kohdalla. Siihenkin toivomme toki aidosti toimivia malleja.

Tällä avauskirjoituksella haluaisin korostaa kaikille, joita linjavalintamme on hämmentänyt, että ehkäisevään huumetyöhön voi ja meidän mielestä pitää kuulua myös huumeiden käyttäjien hyväksyminen ihmisinä ja huolehtia siitä, ettei järjestelmämme ehdoin tahdoin syrjäytä ketään liioitelluilla toimenpiteillä. Ei voi olla niin, että käytöstä kiinnijäämisen seuraukset syrjäyttävät varmemmin kuin itse huumausaineenkäyttö. Ehkäisevää työtä on siten muukin kuin pelkkä huumeidenkäytön ehkäisy.

Myssy pois silmiltä –kampanjaa toteutetaan tämän kesän ajan festarityössämme, netissä keskustellen ja nimiä keräten. Syksyllä vedämme yhteen kampanjan tulokset ja toimitamme tiedotteen sekä kerätyt nimet kansanedustajille ja ministereille. Sitä ennen toivon, että sinäkin kommentoit, kysyt tai otat kantaa!

Rosita Juurinen

YAD Youth Against Drugs ry / toiminnanjohtaja

Lue koko kannanotto ja sen taustamateriaalit täältä.

Facebook ryhmä: www.yad.fi/myssy

Nettiadressi: www.adressit.com/ota_kantaa_kannabikseen