Laatua putkeen! – Mitä jokaisen päihdeputken suunnittelijan tulee tietää ehkäisevästä huumetyöstä

08 Oct
08/10/2013

Päihdeputkeksi kutsutaan kokemuksellisuutta ja draaman keinoja hyödyntävää ehkäisevän päihdetyön menetelmää, jossa osallistujat huone tai toimintapiste kerrallaan etenevät jonkun tarinan tai tapauskertomuksen eri vaiheissa. Päihdeputkia toteutetaan pääasiassa peruskoulun 6.–9. -luokkalaisille nuorille, ja niitä järjestävät esimerkiksi seurakunnat, koulut, yhdistykset ja nuorisopalvelut.

Elämyksellisyyteen perustuvien menetelmien yksi tavoite on vedota osallistujien tunteisiin. Tapahtumat ovat usein dramaattisia ja ahdistaviakin, jotta toivottu reaktio saataisiin aikaan. Osa päihdeputkista huomioi osallistujat ja heidän mielipiteensä jatkuvasti ja etenee täysin yleisön kanssa tapahtuvan vuorovaikutuksen ehdoilla. Osa taas muistuttaa enemmän huone huoneelta etenevää näytelmää vuorovaikutuksen jäädessä vähäiseksi tai puuttuessa kokonaan. Yleensä päihdeputkiin liittyy myös jonkinlainen purku- ja palautekeskustelu jälkikäteen.

Jos tavoitteena on ehkäisevän päihdetyön menetelmä, ei päihdeputkea tulisi typistää pelkäksi teatteriesitykseksi. Nuorille suunnattu teatteriesitys tai elokuva voi olla elämys, mutta se ei vielä tee toiminnasta päihdekasvatusta. Toiminnan kasvatuksellisuus syntyy vuorovaikutuksesta, nuorten omasta osallistumisesta, nuorten oman ajattelun herättelystä ja mahdollisuudesta ilmaista oma mielipide. Parhaimmillaan elämysmenetelmät toimivat pohjana ja innoittajana hyvälle keskustelulle.

putkilo

 

Erityisesti seuraavat tekijät kannattaa ottaa huomioon päihdekasvatuksellisia elämysmenetelmiä suunniteltaessa:

1. Nuorten kehitysaste

Päihdeputki ja sen aihepiirit kannattaa suunnitella niin, että ne aidosti koskettavat kyseisen kohderyhmän elämäntilannetta ja niistä on löydettävissä samaistumispintaa. On tärkeää, että nuoret ylipäätään ymmärtävät tapahtumat ja niiden väliset kausaalisuhteet. Myös käytettävän kielen/sanaston kanssa kannattaa olla tarkkana; ymmärtääkö vastaanottaja esimerkiksi päihteiden tai käyttövälineiden katunimet? Ehkäisevään päihdetyöhön liittyy aina se riski, että se mikä näyttäytyy aikuiselle ”varoittavana esimerkkinä” näyttääkin nuoren silmissä kiinnostavalta mahdollisuudelta.

Kannattaa kiinnittää huomiota myös alkoholin rooliin suhteessa laittomiin päihteisiin. Päihdekasvatus vaikuttaa nuorten silmissä helposti epäuskottavalta, mikäli kaikki huomio kohdistuu vain laittomiin päihteisiin tai lakiperusteisiin. Edelleen merkittävin osa kaikkien ikäryhmien päihdeongelmista ja päihteiden käyttöön liittyvistä tapaturmista on alkoholin aiheuttamia, joten sen riskejä ja roolia ei tule vähätellä. Myös huumausaineiden kohdalla sama realismi on suotavaa. Riskien suurentelu tai suoranainen pelottelu vie pahimmillaan vain uskottavuutta toiminnalta.

2. Vuorovaikutuksellisuus

Ehkäisevää päihdetyötä on tutkittu paljon, ja sille on asetettu Suomessakin selkeitä laatukriteereitä. Yksi tärkeimmistä vaikuttavan ehkäisevän päihdetyön ominaispiirteistä on juuri vuorovaikutuksellisuus ja nuoren oman ajattelun herättely. Parhaat oivallukset ja oppimiskokemukset syntyvät oman toiminnan ja oman ajattelun kautta. Erilaiset virikkeet ja draamalliset menetelmät ovat hyvä katalyytti nuorten ajatusprosesseille, mutta eivät korvaa vuorovaikutusta ja omien ajatusten tuulettamista.

Päihdeputken kaltaisissa menetelmissä nuoret kannattaa ottaa mukaan läpi toteutuksen. Eri ”huoneisiin” tai tilanteisiin voi liittyä nuorille suunnattuja tehtäviä, keskusteluja, valintoja ja ryhmätöitä. Niiden ei tarvitse välttämättä olla edes kovin pitkiä, kunhan nuorilla on jatkuvasti jonkinlainen selkeä rooli toteutuksessa.  Nuorten kanssa voi myös purkaa nähtyä kohtausta heti tapahtumien jälkeen: ”Mitä tässä tapahtui?” ”Miksi luulette henkilön X toimineen näin?” ”Oliko jotain, mitä ette ymmärtäneet?” ”Mitä itse tekisit tässä tilanteessa?” jne.

Putken lopuksi kannattaa käydä vielä yhteinen, laajempi purkukeskustelu koko tarinaan liittyen. Mitä tunteita se on herättänyt, tuntuiko tarina nuorten mielestä uskottavalta, voisiko tarinan mukainen tilanne tapahtua oikeasti, mitä seuraavaksi tulee tapahtumaan kenellekin tarinan henkilöistä, säilyvätkö henkilöiden väliset ystävyyssuhteet jne.  Purkuosuuksien hyvä puoli on myös siinä, että jos joku ei ole ymmärtänyt tapahtumien kulkua, sanastoa tai jotain muuta toimintaan liittyvää, niin purun kautta voi päästä vielä kiinni siihen, mitä on tapahtunut.

3. Tavoite

Tärkein ja toimintaa voimakkaimmin ohjaava kysymys on luonnollisesti toiminnan tavoite. Ehkäisevään päihdetyöhön liittyvän tutkimuksen mukaan pelotteluun ja uhkakuviin perustuvat menetelmät vahvistavat negatiivisia päihdeasenteita niillä nuorilla, jotka ovat jo valmiiksi päihdekielteisiä. Sen sijaan niiden nuorten kohdalla, joilla on jo taustalla päihdekokeiluja tai muuten valmiiksi päihdemyönteinen asennemaailma, ei pelottelumenetelmillä ole havaittu toivottua tehoa. Lisäksi pelkojen ja uhkakuvien viljelyyn liittyy aina riski ahdistuksen lisääntymisestä niiden nuorten kohdalla, joiden läheisillä tai perheenjäsenillä on päihdekokeiluja tai runsaampaa päihteiden käyttöä.

Aktiivinen huumeisiin ja huumeiden käyttäjiin liittyvä pelottelu on myös omiaan ruokkimaan ns. narkofobiaa, joka taas heijastuu negatiivisena asenteena kaikkia huumeidenkäyttäjiä ja -kokeilijoita sekä heihin kohdistettuja tukitoimia kohtaan.  Ehkäisevän päihdetyön tavoitteiden kannalta on täysin tarpeetonta vahvistaa viihdeteollisuuden ja roskalehtien luomaa mielikuvaa, jossa ainoa huumeidenkäyttäjän profiili on jokaisen ”kunnon kansalaisen” terveyttä ja hyvinvointia uhkaava, seksipalveluita kauppaava, epämääräisessä luukussa asuva epäsiisti hylkiö. Lisäksi stereotyyppiseen ”narkkarikuvaan” liittyy riski siitä, että muunlaista, selvästi hyvinvointia haittaavaa päihteidenkäyttöä ei osata nähdä ongelmana, koska keinotekoisen ”narkkariporfiilin” tunnuspiirteet eivät täyty.

Tavoitteet kannattaa pitää myös realistisina. Koko ikäluokan päihdekasvatusta ei voi jättää yhden päihdeputken varaan. Sen sijaan päihdeputki voi olla hyvä lisä ja keskustelun herättäjä arjessa osana muuta kasvatustyötä tapahtuvan päihdekasvatuksen tueksi.

Lisätietoja ehkäisevän päihdetyön laatukriteereistä voit lukea lisää THL:n julkaisemasta Laatutähteä kiertämässä -oppaasta. Nuorten parissa tehtävästä ehkäisevästä työstä saa lisävinkkejä esimerkiksi Preventiimin tietopankista. Lämpimästi suosittelen myös “Se toimii sittenkin. Kuinka päihdevalistuksesta saa selvää” -kirjaa, joka löytyy pdf- muodossa esimerkiksi tämän linkin takaa.

– Petra Pohjonen, ehkäisevän huumetyön suunnittelija, YAD ry –

Avainsanat: , ,
© Copyright - Kiinnostaako huumeet? - Sivuston toteutus: Netura