Ihmistyön tärkein kysymys?

07 Sep
07/09/2016

Minä en tiedä päihdetyöstä paljoakaan. Päihdepoliitikasta vielä vähemmän. Minulla ei ole kokemusasiantuntijuuden tuomaa ymmärrystä asioista. Päihdekeskustelu on niin moniäänistä ja moniarvoista, etten meinaa pysyä kärryillä. Vahvasti olen vain sitä mieltä, että ihmisyys, inhimillisyys ja eettisyys ovat omista arvoistani tärkeimmät. Ja niiden pohjalta koetan rakentaa omaa päihdetyön ammatti-identiteettiäni. Kaikki muu on vielä vailla tarkkoja äärirajoja.

Ja tässä olen. Töissä ehkäisevässä päihdetyössä. Minä, nuori vanha nuorisotyöläinen.

Edellisessä työssäni (kunnallinen nuorisotyö) suurin oppini oli 16-vuotiaan vinkki: ”Nuorilta kannattaa kysyä; mitä kuuluu?”

Suurimmasta opistani seurannut suurin oivallukseni oli, että tärkeintä on kuunnella vastaus tuohon kysymykseen ja reagoida siihen. Kysyä lisää. Sillä jokainen meistä haluaa tulla nähdyksi ja kuulluksi, kohdatuksi. Hyvin- tai pahoinvointi ei näy aina päällepäin.

Elina Salminen oli pukenut oivallukseni runoksi Kesken-sivullaan.

elina salminen kesken

 

Työssä YAD:lla on hienoa se, että saan kohdata upeita ihmisiä päivittäin, sekä kasvotusten että verkon välityksellä. Oppia työstä, elämästä ja itsestäni. Pysyä kiinni ajassa ja ilmiöissä nuorten mukana, saada tietoa päihdetyön huippuammattilaisilta ja ymmärrystä asioista kokemusasiantuntijoilta.

Erään entisen huumeidenkäyttäjän kanssa elämää pohtiessani tulin kysyneeksi:

”Mitä sanoisit nyt itsellesi, sille nuorelle tyypille joka olit silloin, ennen kuin aloit käyttämään päihteitä?”

”No… varmaan että puhu jollekin.”

Jäin pohtimaan. Kysyikö Sinulta kukaan. “Mitä kuuluu? Miten voit?”

Ja jos kysyi, kuunteliko vastauksen? Kysyikö lisää? Kohtasiko oikeasti?

Jäin pohtimaan. Kun teemme ihmisten kanssa töitä, on sitten kyse minkä ikäisistä tai missä elämäntilanteessa tahansa olevista ihmisistä, ennaltaehkäisevästä tai korjaavasta työstä tai palveluohjauksesta ja onpa oma roolimme, orientaatiomme tai tulokulmamme auttamiseen tai hyvinvoinnin edistämiseen mikä tahansa, onko tärkeintä kysyä: ”Mitä kuuluu? Miten voit?” Mahdollistaako se jotain enemmän kuin kysymättä jättäminen?

Hyvinvointi ja onnellisuus ovat yksilöllisiä tunne- ja kokemusasioita, joita kukaan muu ei loppujen lopuksi voi puolestamme määrittää (vaikka yhteiskunta eli me kaikki sitä jostain syystä yritämme). Onnellisuuden ja hyvän elämän kriteerit muotoutuvat omien arvojemme ja kokemustemme pohjalle, eikä se, mikä minulle on hyvää elämää, ole sitä välttämättä Sinulle. Jos muistaisimme useammin kysyä, kuunnella ja kohdata toisiamme hyvinvoinnin näkökulmasta, lisääntyisikövätkö hyvinvointi ja onnellisuus?

Kunhan tässä tuumailen.

Voi hyvin,
– Anne Hämäläinen, verkkovapaaehtoistyön suunnittelija, YAD Street Team –

P.S. Milloin olet kysynyt viimeksi itseltäsi, miten voit? Ja oletko kuunnellut vastauksen?

Kokemuksia kokemusasiantuntijoista

30 Aug
30/08/2016

Kokemustiedon suosio päihdekasvatuksessa on vaihdellut kentän trendien ja käytössä olevan tietopohjan mukaisesti. Aiemmin kokemustiedolla tarkoitettiin lähinnä toipuneen päihteiden ongelmakäyttäjän pitämää omaelämänkerrallista luentoa koulun liikuntasalissa. Sittemmin kokemustietoa on hyödynnetty myös ehkäisevän työn suunnittelussa ja toteuttamisessa, kohderyhmien tunnistamisessa ja varhaisen puuttumisen interventioiden ajoittamisessa.

expa-kansi-1YAD ry:n toiminnassa on ollut mukana kokemustaustaisia henkilöitä koko toimintakaaren ajan, niin päihdetoipujia kuin käyttäjien ystäviä ja läheisiäkin. Kokemustieto on ollut tiedostettu voimavara toiminnan sisällä, mutta sen valjastaminen YAD ry:ssä päihdekasvatuksen välineeksi aloitettiin järjestelmällisesti vasta vuonna 2013 Expa- Kokemusasiantuntijuus ehkäisevässä huumetyössä – projektissa. Näistä kokemuksista julkaistaan tänä syksynä Kokemusasiantuntijuus ehkäisevässä huumetyössä – kirja.

Kirja syntyi YAD:n Kokemusasiantuntijuus ehkäisevässä huumetyössä -projektin aikana kuvaamaan sen aikana opittuja ja pohdittuja asioita. Kirjaan kokosimme yhteen ajatuksia kokemusasiantuntijuudesta erityisesti päihdepuolen ja ehkäisevän työn näkökulmasta. Lisäksi raportoimme kirjassa käytännössä oppimaamme kokemusasiantuntijatoiminnan aloittamisesta ja sen pyörittämisestä.

Nuoret aikuiset päihdetoipujat ovat vapaaehtoistyöntekijöinä erityisryhmä, joiden ohjauksessa täytyy huomioida osallistujien elämäntilanne, tarpeet ja päihteettömän elämän tukeminen. Kokemusasiantuntijuustoiminnan ohjaamiseen liittyy voimakas eettinen vastuu siitä, että toiminta ei hyväksikäytä vapaaehtoisia ja heidän elämäntilannettaan. Parhaimmillaan toiminta tuottaa lisäarvoa sekä vapaaehtoiselle kokemusasiantuntijalle itselleen, että varsinaiselle toiminnalle eli päihdekasvatukselle. Keskeisiä tekijöitä tämän onnistumisen kannalta ovat sekä päihdetoipujien ryhmän että päihdekasvatuksen kohderyhmien riittävä tuntemus ja ymmärrys sekä vapaaehtoisten koulutuksen ja ohjaamisen huolellinen suunnitteluja toteuttaminen.

Kirja on jaettu kolmeen osaan, joista ensimmäisessä kuvataan teemojen taustoja ja kokemustiedon moninaisuutta Suomessa. Toisessa osiossa kootaan yhteen YAD:n EXPA-projektissa luotua kokemusasiantuntijatoiminnan mallia ja jaetaan matkan varrella heränneitä kysymyksiä ja kehittyneitä hyviä käytäntöjä. Kolmas osio kuvaa projektin kahta ensimmäistä toimintavuotta, niiden arviointia ja käytännön toimintaa sosiaalisen tilinpidon kautta. Kirja sopii hyvin sekä kokemusasiantuntijatoimintaa toteuttaville että varsinkin sen käynnistämistä suunnitteleville toimijoille. Kirja on ostettavissa YAD ry:n toimistoilta ja verkkokaupasta hintaan 20€/kpl.

Lisätietoja YAD ry:n kokemusasiantuntijatoiminnasta ja Kokemusasiantuntijuus ehkäisevässä huumetyössä –kirjasta saat Susannalta (susanna.karki@yad.fi) ja Petralta (petra.karinen@yad.fi).

– Petra Karinen, ehkäisevän huumetyön suunnittelija, YAD ry

Pimeiltä kujilta Silkkitielle

26 Aug
26/08/2016

Istuin maanantaina junassa SPR:n päihdetyöstä vastaavan Kati Laitilan ja verkossa tapahtuvaan huumekauppaan perehtyneen tutkijan, Juha Nurmen, kanssa. Osallistuin heidän kanssaan A-klinikkasäätiön Muunto-hankkeen ohjausryhmän kokoukseen.

Junassa keskustelu rönsyili huumeissa, Tor-verkossa, Silkkitiessä ja Bitconeissa. Juha näytti Katille kädestä pitäen kuinka Tor-selain asennetaan. Junan katkeilevasta verkkoyhteydestä huolimatta asennus sujui helposti ja nopeasti. Tuonhan osaa kuka tahansa, ajattelin.

torTor-verkossa toimivan huumekaupan, Silkkitien, selailu osoittaa, että tarjolla on melkoinen kirjo aineita. Myyjiä on niin Suomesta kuin ulkomailta. Pienet määrät toimitetaan postitse ja isommat maastokätköihin, josta ne löytyvät koordinaattien perusteella. Tilaajan kiinnijäämisen riski on Suomen sisäisissä tilauksissa pienempi, koska tulli ei pääse kollaamaan lähetyksiä. Järjestelmä pakottaa vertaisarvioimaan jokaisen kauppatapahtuman hieman huuto.netin tapaan. Näin ollen voi olettaa, että hyvän palautteen saanut myyjä myy sitä mitä lupaa. Muuntohuumeiden kohdalla tosin myyjä ei välttämättä itsekään tiedä myymänsä tuotteen sisältöä.

Tor-verkossa on toki muutakin kuin laittomia huumekauppoja. Itse asiassa 99% sen sisällöstä on aivan laillista materiaalia.

Verkkoon siirtynyt huumekauppa on haaste viranomaisille, koska se tarjoaa myyjille ja ostaville täydellisen anonymiteetin. Tosin moni jää silti kiinni. Vaikka itse verkkokauppa olisikin täysin anonyymi ja salattu, niin silti alkuperäinen myytävä aine tulee hankkia jostain. Se joko tilataan tai salakuljetetaan ulkomailta tai kasvatetaan ja tuotetaan itse. Aineen hankkimisen/tuottamisen kohdalla on mahdollista jäädä viranomaisten haaviin. Toinen kiinnijäämisen paikka on kun aineen toimittaa ostajalle. Posti tarkkailee epäilyttäviä paketteja ja maastokätkö saattaa päätyä vääriin käsiin.

Haittoja vähentävälle päihdetyölle verkossa tapahtuva huumekauppa on myös mahdollisuus. Esimerkiksi Silkkitien keskustelufoorumilla on mahdollista kohdata huumeita tilaavia ihmisiä, jotka voisivat olla kiinnostuneita riskiehkäisystä. Olisi myös verkkokaupan etu, että erityisen vaarallisista tai voimakkaista aineista ja niiden vääristä käyttötavoista varoitettaisiin.

Perinteiseen huumekauppaan nähden verkossa tapahtuvassa kaupassa on etunsa. Myyjät ovat jatkuvan vertaisarvioinnin kohteena ja tämä antaa jonkinlaisen takuun siitä, että luotettavan maineen saaneen myyjän tuotteet ovat sitä mitä on luvattu. Tuotteet voi tilata kotisohvalta suoraan kotiovelle anonyymeissä verkkokaupoissa. Ei tarvitse pyöriä hämärissä porukoissa aineita saadakseen. Viimeisimmän Global Drug Surveyn mukaan nettitilaajat kokevatkin vähemmän väkivaltaa kuin muualta huumeet ostavat.

Toisaalta verkkokauppojen valtava valikoima houkuttelee nettiostajia helposti kokeilemaan uusia aineita. Vaikka myyjät ovat vertaisarvioituja, niin se ei välttämättä takaa aineen sisällöstä mitään. Usein myyjänkin tieto aineesta on hataraa ja ”ainesosaetiketit” eivät suinkaan pidä aina paikkaansa.

Verkkokaupoissa käytetään useimmiten virtuaalivaluuttaa, Bitcoineja. Bitcoineja ei voi jäljittää, joten virtuaaliraha on rikollisten suosiossa. Bitcoin käy valuuttana myös monessa laillisessa kaupassa. Bitcoin ei kuitenkaan esimerkiksi Suomen Pankin mukaan ole maksupalvelulain mukainen maksuväline. Ja tällaisena ”undergroundvaluuttana” se vaatii ensin hieman perehtymistä ja sen jälkeen Bitcoin-lompakon perustamista johonkin verkkopalveluun. Jos Bitcoin tai jokin tulevaisuuden anonyymi virtuaalivaluutta nousee yleisesti käytetyksi rahaksi, niin se madaltaa kynnystä käyttää verkossa toimivia huumekauppoja.

Samalla kun huumeiden käyttötapojen ja -kulttuurien kirjo kasvaa, niin myös niiden myyntipaikat ja välitystavat kehittyvät. Siinä on haastetta niin viranomaisille kuin päihdetyötä tekevillekin.

 – Janne Paananen, toiminnanjohtaja, YAD ry

Ehkäisevää huumetyötä festareiden humussa

26 May
26/05/2016

Kadunvarsiin sekä virtuaalimaailmaan ilmestyneet festarimainokset esiintyjäkattauksineen ovat varma kesän merkki! Festarijärjestäjien päristellessä viidakkorumpujaan myös YAD varustautuu kesäkiertueeseen. Viime viikonloppuna koulutettiin 25 uutta vapaaehtoista tekemään ehkäisevää huumetyötä festareilla ympäri Suomen. YADin infopiste pystytetään kesällä 2016 15:lle festarille yhteensä 61 vapaaehtoisen voimin.

419Tänä vuonna YAD herättelee festariväkeä pohtimaan kannabiksen käyttöä 419 – mieti vielä -kampanjallaan. 420 on kannabiskulttuuriin liittyvä termi, jolla tarkoitetaan iltapäivän polttelua (4:20) tai 20.4. vietettävää kannabispäivää. 419 viittaa aikaan ennen käyttöä ja siihen hetkeen, jolloin ehtii vielä miettiä ja kyseenalaistaa omaa suhdetta kannabikseen. YAD jakaa festareilla 419-flyeria, johon polttelunsa lopettaneet ovat koonneet joukon herätteleviä kysymyksiä tätä varten. Kysymyksiin, YADin kannabistyöhön ja kannabislinjauksiin voi tutustua myös 419 – mieti vielä -kampanjan sivuilla.

infopisteella

Infopisteillä ei tyrkytetä yhtä totuutta tai omaa mielipidettä. YADissa ollaan kiinnostuneempia siitä, mitä mieltä sinä olet huumekysymyksistä. Älä siis säikähdä, jos YADin festarikojulle tullessasi joku yadilaisista pyytää sinua tekemään huumetestin – kyseessä ei ole pissatesti, vaan huumeisiin liittyvä pieni kysely, josta voi muodostua mielenkiintoinenkin keskustelu. Huumetestin läpäisevät kaikki ja palkinnoksi voi valita kortsun tai korvatulpat. YADin pisteellä on tarjolla melko kattavasti tietoa eri aineista, sekä matskua tarroista vesitatuointeihin. Huumejuttujen lisäksi YADin festarikojulla voi oleilla muuten vaan tai kokeilla pelejä/jonglöörausvälineitä.

Heitäpä siis ennakkoluulot (jos sellaisia on) heinikkoon, ja tuu YADin festarikojulle tutustumaan toimintaan, hakemaan matskua ja juttelemaan huumeista. YAD on mukana tulevana kesänä seuraavilla festareilla:

YAD-summertour2016-FIXED10-11.6. South Park, Tampere
17-19.6. Tampere Metalmeeting, Tampere
18.6. Purpflash, Kouvola
23-25.6 Nummirock, Kauhajoki
30.6-2.7. Provinssi, Seinäjoki
8-9.7. Summer Up, Lahti
15-17.7. Ilosaari, Joensuu
22-24.7. Kosmos, Ristiina (vain jalkautuvan tiimin kouluttautuneet)
22-23.7. Pipefest, Jämsä
22-24.7. Roihu, Hämeenlinna
29-30.7. Qstock, Oulu
29-30.7. Puntala, Lempäälä
29-30.7. Kuopiorock, Kuopio
5-7.8. Porispere, Pori
19-20.8. Blockfest, Tampere

 

P.S. Viime vuonna lanseerattu tägi #streittinäfestareilla on tänäkin vuonna täysin käyttökelpoinen! Tägää ja jaa siis somessa omat #streittinäfestareilla-kuvasi selvistä festarielämyksistä (mitä ne sitten onkin!)

Houkutuksia ja puristuksia – kevät

11 May
11/05/2016

kevatkuvaKevät on todella ristiriitaista aikaa. Toisaalta aurinko alkaa paistaa. Kaupungin harmaus alkaa vihertyä. Puiston penkit ja nurmet alkavat houkutella. Toisia houkuttelee lenkit puistoissa ja pulahdukset kylmässä vedessä. Monelle kevät taasen on aika, jolloin täytyy puristaa itsestään viimeiset mehut, tehdä viimeiset tehtävät ja tentit, saada asioita loppuun. Väsymys painaa ja sen huomaakin paremmin, jos muut ympärillä ovat aurinkoenergioissa tai kevätpörinöissä. Muistakaa vaatia itseltänne ja vaalia oikeita asioita :)

Kokemusasiantuntijuus-hankkeessa ollaan tänä keväänä uudessa vaiheessa. Pilottihanke EXPA päättyi maaliskuun loppuun ja jatkoprojekti EXP2 alkoi. Seuraavan kahden vuoden aikana toimintaa kehitetään entistä enemmän asiantuntijoidensa näköiseksi, luodaan kokemusasiantuntijuuteen pohjautuvaa koulutusta sote-alan opiskelijoille ja ammattilaisille sekä laajennetaan toimintaa uusille paikkakunnille. Työntekijöinä tästä vastaa itseni lisäksi Niemisen Ville, jonka monet jo teistä tietääkin. Käytännössä yhä suurempi vastuu tulee olemaan kokemusasiantuntijoilla.

Kuvia menneen talven lumilta:

exp2-blogi

Vielä on edessä hetki sitä, mitä ennenkin. Kevät jatkuu niin kuin kokemusasiantuntijuustoimintakin. Tulossa on koulutusta itsemyötätunnosta ja yhteisiä syöminkejä. Kesäkuun alussa häämöttää yhteinen kesäleiri KRIS ry:n kanssa. Odotan innolla – niin uuden houkutuksia kuin meneillään olevia puristuksia.

Muistakaahan pitää itseänne hyvänä.
– Susanna EXP2:sta

Piikityshuoneet osana päihdehuoltoa Kööpenhaminassa

27 Apr
27/04/2016
YADin tiimipäiväma(t)kaajat :)

YADin tiimipäiväma(t)kaajat :)

Keväisin YAD järjestää aktiivisimmille vapaaehtoisilleen Tiimipäivät jossain päin Eurooppaa. Tiimipäivillä tutustutaan esimerkiksi paikalliseen päihdetyöhön. Kevään 2016 Tiimipäivät järjestettiin Kööpenhaminaan ja tutustumassa käytiin Christianian vapaakaupungissa, nuorille päihteidenkäyttäjille suunnatussa U-Turnissa sekä haittoja vähentävään työhön keskittyvässä Maendenes Hjemissä. Tässä blogissa vapaaehtoisemme kirjoittaa Maendenes Hejimissä käymisestä.

Kööpenhaminassa on Skandinavian pahin huumetilanne, kovien huumeiden käyttäjiä on paljon.

YAD:n Tiimipäivillä Kööpenhaminassa tarjoutui kahdeksalle meistä mahdollisuus vierailla Maendenes hjem -nimisen yhdistyksen tiloissa. Vesterbrossa sijaitsevissa tiloissa oli kaksi yhdeksänpaikkaista piikityshuonetta ja yksi kahdeksanpaikkainen poltteluhuone sekä hengailutila kanttiinilla, kahvila, sosiaalityöntekijöiden toimistoja, terveydenhoito-tila sekä erityyppisiä asuntoloita. Yhdistyksellä on myös kiertävä ”piikitysauto”.

Maendenes hjem on tehnyt sosiaalityötä yli sadan vuoden ajan kaikista heikoimmassa asemassa olevien ihmisten kanssa. Alussa asiakkaat olivat lähinnä alkoholisteja, nykyisin enenevissä määrin huumeidenkäyttäjiä. Yhdistys on alunperin kristillinen, mutta viimeisen 20 vuoden aikana uskonnollisuus on vähentynyt. Yhdistyksen toimintaa rahoittaa lähinnä Kööpenhaminan kaupunki, pieni summa tulee myös sosiaali- ja terveysministeriöltä.

kopenhamnTanskan ensimmäinen piikityshuone avattiin Maendenes hjemin tiloihin 2.9.2012. Ennen sitä tilanne oli alueella erittäin huono. Kovien huumeiden käyttäjät olivat keskittyneet tuolle, päärautatieaseman läheiselle alueelle jo 35 vuoden ajan. Huumeita käytettiin rappukäytävissä, takapihoilla ja kaduilla. Piikityshuoneesta käytiin kovasti julkista keskustelua etukäteen, ja tarvittiin lakimuutos, että se pystyttiin perustamaan. Järjestö valittiin piikityshuoneen järjestäjäksi, koska sillä oli jo etukäteen kosketus käyttäjiin ja kokemusta heidän kanssaan toimimisesta. Aluksi ajateltiin, että toiminta on onnistunutta, jos huoneessa otetaan vuosittain 100-200 annosta. Ensimmäisenä päivänä annoksia otettiin jo 130. Sen jälkeen kävijämäärät kasvoivat vauhdilla ja tilat todettiin liian pieniksi. Siksi pian avattiinkin toinen piikityshuone edellisen läheisyyteen sekä avattiin käyttäjien toivoma poltteluhuone.

Nykyään tiloissa käy päivittäin 600-800 ihmistä, joista suurin osa on Kööpenhaminasta ja sen lähialueilta. Osa kävijöistä tulee Ruotsista junalla, osa on myös muualta Euroopasta, etenkin itäpuolelta. Kohderyhmää ovat alueelta olevat aikuiset, jotka käyttävät kovia huumeita. Tilat tarjoavat hygieeniset, turvalliset käyttöolosuhteet, sillä tarjolla on puhtaat välineet sekä jokaisessa huoneessa sairaanhoitaja, joka voi tarvittaessa auttaa, mutta ei pistä kenenkään puolesta. Yhtenä tavoitteena on myös luoda kontakti käyttäjiin ja auttaa heitä tarpeen mukaan. Vaikka toiminta on lähinnä haittoja vähentävää, ohjataan ihmisiä hoitoon heidän sitä halutessaan. Samoin autetaan muissa terveydellisissä ja sosiaalisissa ongelmissa, kuten kodittomuudessa. Tiloissa saa asioida anonyymisti, ihmiset rekisteröidään nimimerkein.

Tilojen käyttöä mitataan käyttöannoksissa, joita on avaamisen jälkeen ollut yli 600 000. Se onkin yksi suurimmista käyttäjähuoneista maailmassa. Ylivoimaisesti eniten käytetään kokaiinia, toiseksi eniten heroiinia. Tiloissa on ollut yli 500 yliannostustapausta, mutta kukaan ei ole kuollut. Toimintaa meille esitellyt työntekijä kertoi, että hänen mielestään piikityshuone on paras asia, jota kaupungissa on tapahtunut käyttäjille viimeiseen 20 vuoteen. Se on myös hyväksi alueen muille asukkaille, kun huumeita ei enää käytetä ulkona. Maendenes Hjemillä on hyvät suhteet ja läheistä yhteistyötä poliisin kanssa. Suhtautuminen on poliisien taholtakin aika tavalla erilaista kuin Suomessa, sillä jos poliisi löytää käyttäjältä vain pienen määrän huumeita, niitä ei takavarikoida, vaan hänet ohjataan piikityshuoneeseen käyttämään. Vierailu oli todella kiinnostava ja silmiäavaava sekä herätti paljon uusia näkökulmia asioihin. Maendenes hjem ja YAD ovat mielestäni samalla asialla, käyttäjien rankaisu ja tuomitseminen eivät paranna ketään eikä mitään. Aito ihmisten kohtaaminen ja rehellinen keskustelu sen sijaan johtavat pitkälle.

– Riikka, YAD

419 – Mieti vielä

21 Apr
21/04/2016

419-mietiviela-1Kannabiksen (ja kaikkien muidenkin päihteiden) käyttöä on monenlaista. On kokeilukäyttöä, satunnaiskäyttöä, vakiintuneempaa käyttöä ja ongelmakäyttöä. Kokeilukäytölle on tyypillistä uteliaisuus. Halu tietää, että mitä ne kannabiksen vaikutukset oikein ovat ja vastaavatko ne omia mielikuvia.

Käyttö on vakiintunutta siinä vaiheessa kun käyttäjä jo tietää minkälaisia vaikutuksia kannabikselta hakee ja mihin tarpeisiin tai missä tilanteissa sitä haluaa käyttää. Vakiintunut käyttö voi olla satunnaista, vain silloin tällöin ja tietyissä tilanteissa tai tiettyjen ihmisten kanssa tapahtuvaa tai sitten jopa päivittäistä pössyttelyä. Ongelmaksi käyttö muodostuu siinä vaiheessa kun se alkaa vaikuttaa terveyteen, ihmissuhteisiin ja kokemukseen oman elämänsä hallitsemisen mahdollisuuksista.

Olemme YAD:ssa pohtineet miten voisimme auttaa kannabiksen käyttäjiä tunnistamaan omat “rajansa” ja pohtimaan missä vaiheessa käyttö on siirtynyt ongelmakäytön puolelle. Suurimmalla osalla kannabiksen kokeilijoista käyttö jää kokeilun tasolle, eikä kaikille enemmän käyttävillekään siitä välttämättä muodostu ongelmaa. Mutta osalle käytöstä aiheutuu haasteita elämään.

Etenkin nuorten aikuisten kannabiksen käyttö on lisääntynyt. Näin ollen myös niitä, joille käyttämisestä tulee ongelmia, on aiempaa enemmän. Ongelmat voivat olla esimerkiksi terveydellisiä. Kevyimmillään nämä voivat olla liiallisen kertakäytön aiheuttamia pelkotiloja ja rankimmillaan vakavampia mielenterveyden ongelmia. Ongelmat voivat olla myös sosiaalisia. Kaveripiiri saattaa kaventua lähinnä pilven parissa touhuaviin ja seurauksena voi olla eristäytyminen muista ihmisistä.

Toisinaan nämä ongelmat menevät itsestään ajan kanssa ohi ja toisinaan taas vaativat terveydenhuollon tai päihdepalvelujen apua. Osa ongelmista voi liittyä myös kannabiksen laittomuuteen. Kiinnijäämisen suurin rangaistus saattakin olla leimaantuminen huumeiden käyttäjäksi. Tällä voi olla vaikutuksia niin työelämään, opiskeluihin tai vaikka terveyskeskuksessa saatavaan palveluun.

sitaatti blogiin 2Olemme avanneet 419 – Mieti vielä kampanjasivuston, joka kannustaa kannabiksen käyttäjiä pohtimaan omaa käyttöään ja sitä, miten se vaikuttaa omaan elämään. Joukko kannabiksen käytön lopettaneita ideoi omista kokemuksistaan käsin kysymyksiä, joita voi olla hyvä pohtia rehellisesti.

Kannabiksen poltosta saa helposti itselleen tavan jos liikkuu vain pajautteluporukoissa. Kannabista käyttävien ihmisten keskellä voi olla vaikea sanoa ääneen, jos kokee ongelmia omassa käytössään. Varsinkin jos ympärillä olevat ihmiset eivät koe kannabiksen haittavaikutuksia. Siksi kannattaa pitää jalka myös polttamattomien ihmisten ovenraossa. Niistä on jeesiä siinä tilanteessa jos päättää pyrkiä vähentämään tai lopettamaan kannabiksen käyttämistä.

Haastamme siis kaikki kannabiksen käyttäjät pohtimaan käytön syitä ja miettimään sitä, mitä hyvää ja mitä haasteista kannabiksen käyttö tuo elämään. Vain sinä itse päätät, käytätkö vai et. Me uskomme YAD:ssa, että et jää mistään paitsi, vaikka jättäisit kannabiksen kokeilematta tai päättäisit lopettaa käyttämisen.

– Janne Paananen, toiminnanjohtaja, YAD ry

Kohti uusia aluevaltauksia

05 Apr
05/04/2016

street-team-pyoreaYAD Street Teamin toiminta sai alkunsa vuonna 2006 YAD:n vapaaehtoisina toimineiden nuorten ideasta hyödyntää musiikkimaailmasta tuttua street team -konseptia YAD:n verkkotoiminnan kehittämisessä. Kaiken kaikkiaan Street Teamiin on vuosien varrella rekisteröitynyt yli 2500 nuorta vapaaehtoista ympäri Suomen ja vuositasolla palautettujen tehtävien lukumäärä on ylittänyt 1000 kappaleen rajapyykin kepeästi.

Toimintaa pilotoitiin ensin pienimuotoisesti järjestön omin voimin, mutta pian sille haettiin hankerahoitusta ja YAD:n nykyinen toiminnanjohtaja JanneP aloitti Street Teamin kehittämistyön RAY:n hankerahoituksen turvin. Ensimmäisen hankkeen aikana kehitettiin Street Teamin toimintamalli, sekä markkinoitiin toimintaa eteenpäin nuorille eri medioita hyödyntäen, rakennettiin nettisivut ja kehitettiin verkkotyötä. Street Team -konsepti osoittautui toimivaksi tavaksi järjestää valtakunnallista vapaaehtoistoimintaa verkossa ja ensimmäisen hankkeen päätyttyä haettiinkin rahoitusta jatkohankkeelle toiminnan juurruttamistyötä varten.

striibaesiteItse hyppäsin Street Teamin ruoriin Street Team 2 -hankkeen alkaessa. Hankkeen aikana toiminnan juurrutustyötä tehtiin muun muassa uudistamalla nettisivut, rakentamalla ohjausmalli toiminnalle, sekä kehittämällä toiminnan seurantatyökaluja eteenpäin. Street Teamin toimintaa luotsattiin myös aiempaa selkeämmin mukaan verkostotyöhön muiden verkossa työskentelevien tahojen kanssa, sekä laajennettiin toimintakenttään sosiaalisessa mediassa. Street Team 2 -hanke päättyi syksyllä 2015 ja toiminta saatiin onnistuneesti juurrutettua osaksi YAD:n perustoimintaa. Hankkeen päättymisen aikaan pohdittiin kuitenkin myös tulevaa ja sitä, miten Street Teamin toimintaa voisi vielä kehittää ja viedä eteenpäin osana YAD:n perustyötä.

sitaatti-kohti-uusia-aluevaltauksiaYAD:ssa järjestettiin joitakin vuosia sitten Verkkovaikuttajat-koulutusta. Vaikka koulutusta ei oltu järjestetty enää pitkään aikaan ja koulutusmateriaalit olivat osaksi vanhentuneita, mediakasvatukseen painottuvalle toiminnalle tuntui olevan edelleen tarvetta etenkin street teamilaisten keskuudessa. Netissä saatavilla oleva materiaali huumetietoon ja -keskusteluun liittyen on moniäänistä ja asiaan perehtyneen ammattilaisenkin on välillä vaikea arvioida lähteiden luotettavuutta. Pohdittiin, kuinka street teamin kohderyhmään kuuluvien 13-21-vuotiaiden nuorten mediataitoja pystyttäisiin kehittämään huumekriittisestä näkökulmasta.

Pohdintojen seurauksena laadittiin “Mutku netissä luki…” -hankkeesta hakemus Opetus- ja kulttuuriministeriölle nuorten tieto- ja neuvontatyön ja verkkonuorisotyön avustuksia varten. Myönteinen rahoituspäätös hankkeelle saatiin maaliskuun lopulla. Hankkeen tavoitteena on lähteä rakentamaan päihdekriittistä mediakasvatuskokonaisuutta verkkokoulutuksen muodossa nuorille vapaaehtoisille. Hankkeelle on saatu hyvät yhteistyökumppanit ja projektityöntekijän rekrytointi on parhaillaan käynnissä.

Pian kymmenen vuoden taipaleen kulkeneen YAD Street Teamin osalta tahti ei siis suinkaan ole hidastumassa, vaan sisältöä kehitetään edelleen ja ensimmäiset koulutukset uuden hankkeen tiimoilta on tarkoitus startata alkuvuodesta 2017. Nyt on minun aika kiittää ja siirtää Striiban ruori seuraavalle!

– Hanna Ikonen
verkkovapaaehtoistyön suunnittelija
YAD Street Team

YAD Street Teamin sivut: www.yad.fi/streetteam

Mitä on festarityö YADissa?

30 Mar
30/03/2016

Lyhykäisyydessään YADin festarityö on sitä, kun noin 8 hengen joukko vapaaehtoisia lähtee seikkailulle, päivät virittelevät huumekeskusteluja festarialueella hyvien keikkojen lomassa, nukkuvat, syövät ja viihtyvät.

Festarityö onkin monelle YADin vapaaehtoistyön mieleisin toimintatapa ja monen kesän kohokohta. Eikä suotta. Itse festarikokemattomana 15-vuotiaana mukaan lähtiessäni, valmiiksi järjestetyt majoitukset, kyydit sekä ruuat ilmaisen sisäänpääsyn lisäksi olivat kuin lottovoitto.Vaikka nämä olivat alkuun paljolti festareille lähdön syyt, ei ihmisiin tutustumisen sekä hyvien moshpittien jälkeen ollut enää paluuta entiseen – tänne mä tuun ensi kesänäkin!

Pikkuhiljaa myös huumekeskustelut alkoivat rullaamaan yhä luontevammin ja kohtaamisista alkoi saada myös itselleen enemmän. Yleensä mieleenpainuvimmat keskustelut tulivat vieläpä tyypeiltä, joiden mielipiteet erosivat omista, tai olivat jotain täysin odottamatonta. Opittu on myös se, että vaikka itse onkin jotain asioista tietävinään, kuitenkin kaikkein hedelmällisimpiin ajatuskeloihin päästään kysymällä rohkeasti myös pisteellä vierailijoiden ajatuksia.

KuopiorockduckSamaan aikaan kun toiset pisteilijät uppoutuvat huumetalouden kiemuroihin rennoissa keskusteluissa, toiset kopittelevat retkeilytuoleilla jöngleerauspalloja. Tai poksauttelevat kilpaa ilmapalloja, jotka on kiinnitetty kuminauhoin nilkkoihin kiinni. Kyseinen peli sai taannoin suuren suosion myös muiden festarikävijöiden kesken, ja siitä olikin seuraavaksi luontevaa siirtyä infopisteen tarratarjontaan. Kunniamaininta myös KuopioRockin sorsa-ystävällemme, joka viihtyi telttamme varjossa meitä viihdyttäen. Muutamaan pisteellä kävijään olen jopa ollut yhteydessä festareiden jälkeen facebookissa (moi Puntalan-rockin pojat jos luette!).

KuopiorockYADin festarielämästä on myös tarttunut paljon periaatteita ja toimintatapoja omaan ajatusmaailmaan vapaaehtoistyön ulkopuolelle. Yleisössä riehuessa pysyy paremmin pystyssä ja keikat jäävät paremmin mieleen, kun on selvin päin. Ristiriitatilanteet mielipiteissä voidaan kääntää molemmille hyödyllisiksi ja kolikossa on aina vähintään kolme puolta.

Luulisi, että ajan merkit alkaisivat pian jo näkymään naamassa, kun YADin vapaaehtoisura kesän festareilla alkaa lipumaan jo kuudennelle vuodelle. Mutta toisin kuin fyysisessä rappeutumisessa, festareiden kokemukset sen sijaan vahvistavat kehoa, mieltä sekä ihmissuhteita.

– Taneli, YADin festarivapaaehtoinen

YADin festarivapaaehtoiseksi pääset käymällä FESTARITYÖN KOULUTUKSEN (21.-22.5.2016, Jyväskylä)

Ilmoittautuminen ja lisätietoa täällä. Ja sitten kun luulet kokeneesi jo kaiken, niin käy myös festarivastaavakoulutus 22.5.2016.

festarikoulutus

Paikkarin Prahan matka

15 Mar
15/03/2016

praha7Tampereen paikallisosasto päätti palkita viime vuoden aktiivisimpia osallistujia neljän päivän virkistys ja tutustumismatkalla Prahaan, Tsekin tasavaltaan. Matkaan lähdimme kymmenen yadilaisen voimin. Prahaan saavuimme perjantai illalla tyylikkäästi puolituntia myöhässä lentokoneen viivästymisen vuoksi. Lentokentän ulkopuolella meidät vastaanotti keväinen iltatuuli ja pari paikallista taksikuskia. Majapaikkamme sijaitsi Prahan vanhassa kaupungissa lähellä nähtävyyksiä. Kirjauduttuamme sisälle penthouseen (huone armeijasängyillä) lähdimme Prahan yöhön metsästämään ravintoa nälkäisenä kuin sudet. Hostellin viereinen paikallinen Ravintola Lokal oli sen verran täynnä, että päädyimme parin kadun päässä olevaan kebab-ravintolaan. Siellä tarjoiltava chicken box (kanaa laatikossa) teki niin lähtemättömän vaikutuksen erään paikkarilaisemme sieluun, että hänen oli saatava sitä vielä seuraavanakin päivänä. Aterioituamme palasimme Bungalowiimme (edelleen huone kerrossängyillä) ja kaaduimme syvään mutta levottomaan uneen Prahan kaupungin äänien sulkiessa meidät syleilyynsä. Lauantaiaamuna yllätyimme positiivisesti hostellin aamupalasta, joka oli todella runsas. Jos jollekin kävi niin ettei kahvi vielä herättänyt päivään, niin viimeistään sen teki hostellin yhteisissä tiloissa oleva suihku, jonka avoimesta ikkunasta pystyi tuntemaan raikkaan keväisen aamun.

praha5Päivällä kävimme tutustumassa paikallisen päihdetyön järjestön Sananimin contact centreen. Saavuttuamme paikan päälle eräs järjestön työntekijöistä oli varannut aikaa vapaapäivänään kertoakseen meille järjestön toiminnasta. Työntekijän mukaan tavanomainen contact centren asiakas on noin 38–vuotias suonensisäisten huumeiden sekakäyttäjä. Pääasialliset aineet ovat pervitiini ja subutex. Erilaisten haavojen ja tulehdusten hoidattaminen on myös tavallista. Contact centre keskittyy matalalla kynnyksellä tarjoamaan apua huumeidenkäyttäjille Prahassa. Tarjolla on neulojenvaihtoa ja erilaisia huumeiden käyttöön tarvittavia apuvälineitä, mm. puhdasta vettä, mittakuppeja, puhdistuslappuja, kokkauskuppeja ja itsetehtyjä kiristysnauhoja auton kumeista. Näitä jaetaan jotta huumeiden käytön riskit, kuten erilaisten tautien leviäminen ja epäpuhtauksien joutuminen elimistöön, saataisiin minimoitua. Lisäksi tarjolla oli ehkäisyä, kuten kondomeja ja raskaustestejä. Asiakkailla on myös mahdollisuus testauttaa itsensä yleisimmiltä tarttuvilta taudeilta, kuten hiviltä tai hepatiiteilta sekä sukupuolitaudeilta. Puhtaita neuloja vaihdetaan aina käytettyjä vastaan. Kerrallaan voidaan tulla vaihtamaan jopa 2000 käytettyä ruiskua ja neulaa käyttämättömiin. Contact centressä on mahdollisuus ruokailuun sitä eniten tarvitseville. praha6Kerrallaan aikaa voi keskuksessa viettää tunnin, tämän lisäksi on mahdollisuus puolen tunnin yksilökeskusteluun työntekijän kanssa. Yksilökeskusteluissa voidaan yrittää ratkaista asiakkaan sosiaalisia ongelmia tai ohjata käytön lopettamista haluavat katkaisuhoitoon ja huumekuntoutukseen.

Contact centren työntekijän mukaan valtio korvaa päihdehoidosta 75%, yleensä loput maksuista tulee sosiaalihuollosta. Kaikille tarvitseville pyritään tarjoamaan apua ja hoitojen pituudet vaihtelevat yleensä 2-12 kk. Pääasialliset huumekuntoutuspaikat, mihin asiakkaat ohjataan katkaisuhoidon jälkeen ovat yhteisöhoitoja, joissa päihderiippuvaisia hoidetaan terapeuttisia menetelmiä käyttäen.

praha1Työntekijän mukaan huumeriippuvaisten asema Tsekin tasavallassa on heikentynyt lähiaikoina. Hänen mukaansa viime vaaleissa vastakkaiset puolueet ottivat kummatkin mainoskampanjoissaan kantaa huumeiden käyttäjien ”siivoamiseksi” pois kaduilta. Myös Sananim on kohdannut suvaitsemattomuutta ja ennakkoluuloja ympäri Prahaa. Esimerkiksi poliisi on työntekijän mukaan syyttänyt katutyötä siitä, että huumeiden käyttäjät kokoontuvat palvelun takia suosittuun puistoon myymään ja käyttämään huumeita. Keskukselle tullessamme ihmettelimme graffitein sotkettuja Sananimin seiniä ja säröisiä ovia ja ikkunoita. Keskustellessamme työntekijän kanssa paljastui, että seiniä eivät olleet sotkeneet asiakkaat vaan naapurit, jotka olivat vastustaneet keskuksen avaamista. Tämän lisäksi naapuruston asukkaat olivat levittäneet ulostetta seiniin sekä heitelleet kiviä ikkunoihin ja oviin.

praha3Sananimistä lähdettyämme kävimme paikallisessa ravintolassa, missä ruoka oli erinomaista mutta palvelu huonoa. Tästä eteenpäin ilta kului Prahan vanhassa kaupungissa kuljeksien ja nähtävyyksiä ihaillen. Sunnuntaina matkasimme yhteen euroopan isoimmista eläintarhoista. Paikka on arvostettu, koska se on rakennettu eläinten hyvinvointia ajatellen ja niiden elinolosuhteita kunnioittaen. Paikka yllätti eläinmäärän laajuudella ja sillä, että jotkin aitauksista olivat avoimia. Esimerkkinä tästä eräs tunneli, missä vaikutuin vapaasti päämme ylitse lentävistä lepakoista ja se, kun kuljeksiessani alueella katsoin vieressäni olevaa kallioseinämää ja yhtäkkiä katseeni tarkentuikin minua tuijottaviin vuoripukkeihin.

Eläintarhan jälkeen menimme taas yhdessä syömään ravintolaan, jossa ruoka ja erilaiset jälkiruoat veivät taas kielen mennessään. Ilta menikin päivän kävelemisen jälkeen rennosti hostellilla palautuen ja lautapelejä pelaillen.

praha2

 

praha4Viimeisenä päivänä meillä oli vielä aikaa käydä ihailemassa nähtävyyksiä. Kävimme kävelyllä Kaarlensillalla maistellen paikallista erikoisuutta: jäätelöä ja sokerimunkkia, joka nerokkaasti on yhdistetty yhdeksi kokonaisuudeksi. Kiipesimme myös Prahan linnalle katselemaan kaupungin yllä levittyviä maisemia ja vierailimme siellä sijaitsevassa katedraalissa. Monien hyvien ruokien, leivonnaisten ja kauniiden paikkojen jälkeen jätimme hyvästit Prahalle. Väsyneenä, mutta onnellisina palasimme Suomeen lupaus keväästä sydämissämme.

– Ville Nieminen, oppisopimustyöntekijä, YAD

© Copyright - Kiinnostaako huumeet? - Sivuston toteutus: Netura